Suomalaisten veriryhmät eivät juuri vaihtele asuinpaikasta riippuen. Maailmanlaajuisesti erot ovat suuremmat. Esimerkiksi Afrikassa on paljon O-veriryhmään kuuluvia, jotka näyttävät olevan paremmassa suojassa malarialta.
Veriryhmät luokitellaan punasolujen rakenneominaisuuksien perusteella kahdeksaan pääryhmään. Tähän ABO-veriryhmäjärjestelmään kuuluvat A-ryhmä, B-ryhmä, AB-ryhmä ja O- eli nollaryhmä.
Jokainen edellä mainituista ryhmistä jaotellaan vielä niin sanotun Rh D-tekijän perusteella positiivisiin tai negatiivisiin eli plus- tai miinusryhmiin. Esimerkiksi A-veriryhmään kuuluva voi olla joko A-positiivinen tai A-negatiivinen.
– Veriryhmä on geneettinen eli vanhemmilta periytyvä ominaisuus. Lapsella voi kuitenkin olla myös eri veriryhmä kuin vanhemmallaan. Se johtuu siitä, että vaikka itse ilmentäisi A:ta, perimässä voi olla myös O-ryhmän geeni, jonka lapsi voi periä, lääkäri Johanna Castrén Veripalvelusta sanoo.
Suomessa kaikkein yleisin veriryhmä on A+. Se on lähes 40 prosentilla suomalaisista. Seuraavaksi yleisimmät ryhmät ovat O+ ja B+.
Suomalaisten veriryhmäjakauma
Veriryhmä Osuus suomalaisista A+ 38 % A– 6 % B+ 15 % B– 2 % O+ 27 % O– 4 % AB+ 7 % AB– 1 % Lähde: Veripalvelu
– Lukumääräisesti kaikkein vähiten suomalaisia kuuluu ryhmään AB–. Heitä on vain yksi prosentti. Miinusryhmäläisiä on muutenkin kaiken kaikkiaan vähemmän.
Veriryhmien yleisyys vaihtelee hieman eri puolilla Suomea.
– Karkeasti luokiteltuna B-veriryhmä on itäinen ominaisuus ja A-veriryhmä läntinen. Muuttoliike Suomessa on kuitenkin sekoittanut tätä aika lailla. Käytännössä sellaista isoa, merkittävää eroa, joka näkyisi esimerkiksi paikallisesti verenluovuttajien tarpeessa tai sairaaloiden kulutuksessa, ei ole.
Maailmanlaajuisesti erot ovat suurempia.
– Aasiassa B-ryhmä on huomattavasti vallitsevampi kuin vaikka Länsi-Euroopassa, jossa taas on enemmän A-ryhmän edustajia.
– O-ryhmä on puolestaan hyvin runsaasti edustettuna Afrikassa. Näyttää siltä, että O-ryhmäläiset ovat jossakin määrin enemmän suojassa tai selviytyvät paremmin malariatartunnoista. Olisi loogista, että ne, jotka ovat pärjänneet paremmin paikassa, jossa on suuri riski saada malaria ja menehtyä siihen, ovat ikään kuin keskittyneet sinne. Tämän tyyppiset ulkoiset tekijätkin voivat siis vaikuttaa siihen, miksi jossakin päin maailmaa jonkin veriryhmän osuus on suurempi kuin muiden, Castrén sanoo.
Mitä geenit kertovat meistä?
Huomenta Suomessa paneuduttiin geeneihin ja suomalaisten geenivirheisiin kesäkuussa 2015. Katso video alta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.