Tiedän, että Euroopassa romaaniani luetaan dystooppisena, mutta ei se sellainen. Siinä on paljon fyysistä, psyykkistä ja emotionaalista väkivaltaa, mutta myös kauneutta, kertoo Madridissa nykyään asuva venezuelalainen kirjailija MTV:n uutisille.
Karina sainz Borgon intensiivinen ja tiheästi sykkivä esikoisromaani Caracasissa on vielä yö (suom. Taina Helkamo) tämän päivän Venezuelasta kertova tarina identiteetistä ja poislähdöstä.
Kun Caracasissa joutuu La Tumbaan eli Hautaan, asiat ovat todella huonosti. Kyseessä on Venezuelan sisäisen tiedustelupalvelun Sebinin vankila, jonka maanalaisissa selleissä kidutus on arkipäivää.
La Tumba muistuttaa heti Karina Sainz Borgon nyky-Venezuelan lohduttomuudesta kertovan romaanin alussa, että tarina kertoo myös karusta todellisuudesta, vaikka hahmot ovat fiktiivisiä.
Äiti kuolee, kuollut naapuri pelastaa
Päähenkilön Adelaida Falcónin ystävän Anan veli Santiago päätyy tuohon presidentti Nicolás Maduron poliittisille vastustajille tarkoitettuun tyrmään. Sillä on seurauksensa, kuten romaanista käy sittemmin ilmi.
Adelaidan oma elämä tyhjenee, kun hänen äitinsä kuolee Caracasissa. Puoliso, toimittajamies, on kuollut aiemmin väkivaltaisesti. Kaikesta on pulaa, äidin sairaalahoito ja hautajaiset nielevät varat.
Adelaidan kotiin tunkeutuu Maduron ”vallankumouksen lapsia”, joukko köyhistä oloista tulleita naisiakatsoo oikeudekseen omia asunto ja pyörittää siellä pimeästi ruokakassibisnestä.
