Veneilijät, huomio! Pian vesilläkin voi saada liikennevirhemaksun – nämä muutokset uusi laki tuo tullessaan

Katso yllä oleva video: Näin pelastat veteen tippuneen!

Tiukennuksena voi pitää myös sitä, että veneelle on nimettävä vastedes päällikkö, joka vastaa kyytiin lähtevien turvallisuudesta.

Ukaasien kevennys on puolestaan se, että veneiden vuokraus helpottuu.

Veneen päällikkö vastaa esimerkiksi siitä, että jokaiselle mukaan lähtevälle on veneessä pelastusliivit, jotka ovat myös helposti saatavilla.

Pelastusliivejä ei tästä eteenpäinkään tarvitse käyttää aina, mutta sään ja muiden olosuhteiden niin vaatiessa liivien on oltava paatissa istuvien päällä.

Vastedes veneen kuljettaja on yleensä myös sen päällikkö, mutta päällikkö voi olla joku muukin henkilö, joka tosiasiassa vastaa veneen kulusta – eikä päällikön välttämättä tarvitse olla edes mukana venematkalla, kertoo hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin liikenne- ja viestintäministeriöstä.

– Tällä on osin pyritty ennakoimaan tulevaisuuden automaattiveneitä.

Lainmuutos merkitsee myös, että vuokraveneet vapautuvat katsastusvelvoitteesta.

– Samoin poistuu vaatimus, että vuokraveneissä on oltava CE-merkintä. Näillä vuokraveneiden ehtojen kevennyksillä halutaan edistää pienimuotoista jakamistaloutta, sanoo tiiminvetäjä Suvi Toppari Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Suomessa on väkilukuun nähden tiettävästi eniten veneitä Euroopassa. Vuoden 2016 tietojen mukaan Suomessa oli noin miljoona huvivenettä.

Rekisterissä veneitä oli viime vuoden lopussa noin 220 000.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Törttöilystä voi saada kolmen eri tason rangaistuksia

Vesillä törttöilystä voi kesäkuun alusta alkaen seurata kolmen eri tason rangaistuksia.

– Rangaistusten lievimmäksi portaaksi saapuu liikennevirhemaksu, jonka suuruus on rikkeen vakavuudesta riippuen 40–120 euroa. Vakavampia asioita käsitellään vesiliikennerikoksina, kun taas törkeimmät teot tuomitaan rikoslain mukaan, Vesanen-Nikitin avaa.

Rikkeitä ja virheitä Suomen vesillä sattuu, ainakin sen valossa, että meillä vesiliikenteessä kuolee selvästi enemmän ihmisiä kuin väkirikkaammassa Ruotsissa.

– Viime vuonna veneilyn onnettomuuksissa kuoli Suomessa 43 ihmistä. Ruotsissa tämä kuolonuhrien määrä olisi vesiliikenneturmissa todella suuri, Toppari vertaa.

Suomessa viime vuonna vesiliikenteessä kuolleet 43 olivat kaikki miehiä.

– Sukupuolen lisäksi ikäluokka oli vahvasti painottunut. Suurin osa kuolleista oli 55–74-vuotiaita.
Liekö kovinkaan kaukaa haettua kysyä, kaipaavatko ikääntyvien miesten veneilytavat ryhtiliikettä.