Vuokraamisen helpottuminen räjäytti veneilyn suosion mutta toi vesille tukun taitamattomia, pelastustehtäviä ennätysmäärä: "Ei tiedetä, miten väistetään – itsekkyys on lisääntynyt"

– Tietynlainen itsekkyys on lisääntynyt. Oman edun ja hyvinvoinnin asettaminen muiden edelle on kasvanut, kertoo MTV Uutisille Marko Stenberg Suomen Meripelastusseurasta.

Hänen tehtäviinsä kuuluvat turvallisuusjohtaminen, meripelastusseuran operatiivisen toiminnan johtaminen, suunnittelu ja seuranta.

– Jos yleisesti puhutaan, että vesillä meno on villiä, niin en ole aivan samaa mieltä. Mielestäni pitkällä aikavälillä veneily on mennyt todella hyvään suuntaan ja suomalainen keskivertoveneilijä on taitava ja kunnollinen, kertoo ammattimerenkulkija Stenberg.

Stenbergillä on parinkymmenen vuoden kokemus vapaaehtoisena meripelastajana. Hän on aiemmin toiminut pelastusaluksen päällikkönä sekä sisävesillä että merellä. 

– Parinkymmenen vuoden aikana veneiden koot ovat kasvaneet ja niillä ihmisillä, jotka laittavat veneisiin paljon rahaa, on usein myös aiempaa veneilytaustaa.

Turvallisuusjohtamisen ammattilainen kertoo, että silti ääri-ilmiöt ja ongelmat ovat näkyviä.  

– Sama ilmiö kuin muuallakin yhteiskunnassa, eli heikentynyt muiden huomioon ottaminen. Ei aina muisteta miettiä oman toiminnan vaikutusta muihin ihmisiin, Stenberg sanoo. 

Taitamattomien määrä vesillä kasvoi

Jo aiemmin on uutisoitu, että korona-aikana venekauppa on lisääntynyt ennennäkemättömän hurjaa vauhtia. Stenbergin mukaan vesillä liikutaan nyt todella paljon ja kaikki lomat vietetään nyt vesillä, jos vene on ostettu. 

– Lisäksi vertaisvuokraaminen on kiihtynyt. Enää ei tarvitse ostaa omaa venettä, vaan sen voi vuokrata vaikka päiväksi. Se on uusi ilmiö, eikä me vielä tiedetä, miten se tulee vaikuttamaan suomalaiseen veneilykulttuuriin.

Huolestuttavat merkit ovat kuitenkin nähtävissä pelastustehtävissä. Kun veneen voi hankkia aiempaa matalammalla kynnyksellä, vesillä seilaa paljon kokemattomia ihmisiä. Kaikki eivät ymmärrä, millaiseen keliin voidaan milläkin vehkeellä lähteä ja mihin omat taidot riittävät. Esimerkiksi polttoaineen loppumiset kesken matkan ovat yleistyneet. Myös lieviä pohjakosketuksia ja karilleajoja tapahtuu.

– Vuokraajilla ei välttämättä ole käsitystä vesiliikenteen säännöistä, sääoloista ja omista taidoistaan. Vaaratilanteita voi aiheutua, kun ei tiedetä, miten väistetään tai miten joissakin tilanteissa toimitaan. Ja mitä nopeusrajoitteet tarkoittavat, koska ne eivät ole yksiselitteisiä. Monelle voi olla uutta, että nopeus ei olekaan kilometriä tunnissa, vaan veneen mittari näyttää solmuja, Stenberg kertoo. 

Kesäkuun alussa voimaan tulleessa uudessa vesiliikennelaissa vuokravenesäätely keveni. Aiemmin vuokravene piti olla Traficomin katsastama. Nyt voi vuokrata veneen kenelle tahansa ilman että vene on katsastettu vuokraveneeksi. Laissa kuitenkin mainitaan, että veneen vuokranantajalla on lakisääteinen velvollisuus varmistaa, että vuokraajalla on riittävä kyky ja taito käsitellä venettä.

Lisää valistusta tarvitaan, verkosta löytyy apua

Suomen Meripelastusseuran yksi perustehtävistä on valistustyö. Meripelastusseura julkaisi keväällä verkkoalustan, missä perusasioita käydään läpi.

– Meillä meripelastusseuran paikallisasemat järjestävät myös käytännön koulutusta, mutta resurssit ovat aika suppeat. Mutta pidämme valistusta ja viestintää tärkeänä ja me olemme tehneet sen eteen paljon, Stenberg sanoo

Meripelastusseuran ylläpitämällä veneilytaito.fi -sivustolla onkin tarjolla useita verkkokursseja, joissa käydään läpi veneilyn sääntöjä ja uutta vesiliikennelakia. 

Suomen Meripelastusseura toimii vapaaehtoisvoimin

Suomen Meripelastusseura toimii viranomaisen kumppanina ja tekee sekä viranomaisen johtamia pelastustehtäviä että kiireettömiä avustustehtäviä, jotka eivät kuulu viranomaisen piiriin.

– Meillä on 60 asemaa ympäri maata, josta noin puolet merellä ja puolet sisävesillä. Meillä on 1 400 vapaaehtoista miehistön jäsentä, eivätkä saa mitään korvausta siitä työstä mitä he tekevät. Autamme kaikissa tilanteissa vesillä, myös silloin kun se ei viranomaisille kuulu, eli jos vaikka joku vene ei käynnisty mökkirannassa.

Stenbergin mukaan noin 25-30 prosenttia kaikista vesillä tapahtuvista pelastus- ja avustustehtävistä hoidetaan vapaaehtoisvoimin.

– Meillä on sopimukset viranomaisten kanssa, merialueilla rajavartiolaitos johtaa näitä tehtäviä ja me toimimme heidän alaisuudessaan ja sisävesillä pelastuslaitos, poliisi ja ensihoitopalvelu.

Tehtäviä tulossa ennätysmäärä

Heinäkuun 10. päivänä julkaistun uutisen mukaan vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä jatkaa kasvuaan. Uutisen mukaan vapaaehtoisille meripelastajille on kertynyt tähän mennessä 165 tehtävää enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, mikä merkitsee 23 prosentin kasvua. Ennätyksellisen kiireiseen hellekesään 2018 verrattuna kasvua on 12 prosenttia. Tahti ei hidastunut kuun loppuun mennessä.

– Selkeä ilmiö tänä vuonna viime vuoteen verrattuna on se, että nyt veneillään säästä huolimatta. Viime vuoden heinäkuussa olleen kolmen viikon kylmän jakson aikana veneily romahti täysin. Nyt tänä vuonna kun on ollut näitä tuulisia ja sateisia jaksoja, niin sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Ihmiset veneilevät siitä huolimatta, Stenberg sanoo. 

Myös nuoret löytävät vesille

Stenbergin mukaan Traficom pitää yllä veneilyn tilastoja ja seuraa myös veneilijöiden ikärakenteita. 

– Aktiiviveneilijöissä väki oli vanhenemassa vielä jokin aika sitten. Mutta nyt nuoret ikäluokat ovat tulossa. Luulen, että siinä ryhmässä vuokraaminen tulee esiin eniten. Nuoret ovat tottuneet alustatalouteen ja tämän tyyppiseen vertaisvuokraamiseen. Uskon että sitä kautta nuorten osuus vesillä tulee kasvamaan, Stenberg ennustaa.

Sosiaalisessa mediassa esitetty vaaratilanne oli "normaalia"

Eräs veneilijä kirjoitti veneilyaiheiseen ryhmään, kuinka hänen hinauksessa olleen veneensä ohi ajoi lujaa ja tarpeettoman läheltä muita veneitä, jotka vaaransivat hinattavassa veneessä olleiden ihmisten turvallisuuden. Vene oli juurikin Suomen Meripelastusseuran hinauksessa. 

Stenberg kertoo jutelleensa tilanteesta juuri kyseisen pelastusveneen päällikön kanssa ja kysyttäessä tapahtuiko jotain erikoista, päällikkö oli vastannut, että ei kun ihan normaalia. Eli hinauksen ollessa käynnissä, ihmiset ajavat veneillä läheltä ja peräaalto aiheuttaa vaaraa.

– Ei ymmärretä sitä, että hinausköyden päässä ei käytetä konevoimaa tai ei ole purjeissa tuulta, jolloin se on paljon herkempi peräaalloille. Ja jos ajetaan läheltä eikä oteta sitä omaa peräaaltoa alas, niin kyllä se aiheuttaa vaaraa.

Tällainen ilmiö on Stenbergin mukaan ollut tyypillistä viime vuosina. Toive olisi, että pelastusoperaation nähdessään ihmiset hiljentäisivät nopeutta tai kiertäisivät riittävän kaukaa.

– Mutta se on pääosin ajattelemattomuutta, enkä mä välttämättä pidä tällaista toimintaa mitenkään tahallisena. Ei muisteta aina miten se oma toiminta muihin vaikuttaa. 

Tähystäminen estää onnettomuuksia

Pahimpana tapauksena tältä vuodelta Stenberg muistaa, kun toinen vene törmäsi hinausköyteen pelastusveneen ja hinattavan veneen välissä. 

– Siinä ei onneksi käynyt mitään vahinkoa, mutta elementtejä oli onnettomuuteen, Stenberg muistelee.

Stenberg toivookin, että ihmiset pitäisivät silmät auki vesillä. 

– Se, mikä näissä onnettomuustutkinnoissakin aina nousee esiin, on tähystys. Se on turvallisen merenkulun yksi ihan perusedellytys. Katsellaan ympärille ja ollaan tietoisia mitä siellä tapahtuu, Stenberg toivoo. 

Kaksi tärkeää asiaa

Lopuksi turvallisuusjohtamisen ammattilainen haluaa muistuttaa kahdesta asiasta. 

– Sellaisia terveisiä, että muiden ottaminen huomioon on ykkösasia ja se kuuluu hyvään merimiestapaan. Että ei pidettäisi niin tiukasti kiinni omista oikeuksista, vaan otetaan muita huomioon ja koitetaan välttää niitä hankalia tilanteita.

Toinen asia, mistä Stenberg jaksaa muistuttaa on pelastusliivit. 

– Pelastusliivit ei auta kuin päälle puettuna. Vaikka niiden käyttämisessä onkin tapahtunut kehitystä, niin valitettava tilanne on, että vesiliikenneonnettomuuksissa hukkuneista ihmisistä arviolta neljä viidesosaa olisi pelastunut, jos heillä olisi ollut liivit puettuna.

Liivit ovat erittäin tärkeitä myös pienissä veneissä, sillä hukkumisia tapahtuu usein juuri pienissä mökkiveneissä. Vaikka asenteet ovat korjautumassa, se tapahtuu Stenbergin mukaan hitaasti. 

– Paljon näkee sellaista, että lapsilla on liivit puettuna, mutta aikuisilla ei. Mutta entäs sitten kun jotain tapahtuu, niin miten aikuinen pystyy auttamaan lapsia, kun kaikki oma energia menee pinnalla pysymiseen? 

Hukkuminen käy äkkiä

– Mitä minulla on matkan varrella tullut näitä tapauksia vastaan, niin se veteen joutuminen tulee aina äkkiä. Ei auta se ajattelu, että otan liivit päälle vasta sitten kun niitä tarvitaan. Siinä sitten kolhitaan itseään, vesi on aina kylmää, siellä iskee kylmäshokki ja vetästään vettä henkeen ja peli on sitten siinä.

Stenbergin mukaan nykyaikaiset liivit ovat hyviä ja mukavia ja niiden ainoa oikea käyttötapa on, että niitä pidetään päällä jatkuvasti vesillä. 

– Se on turhauttavaa tulla paikan päälle ja nähdä ihminen hukkuneena veneen vieressä ja pelastusliivit on kahden metrin päässä veneessä.