Oikeusministeri Henrikssonin mukaan on pohdittava, mitä isojen veneiden kuljettajilta vaaditaan: "Onnettomuus Turun saaristossa oli erittäin vakava"

– En kuitenkaan usko, että veneajokortti kaikille on tarkoituksenmukainen. 

Henriksson esitti vuonna 2012 olleessaan oikeusministerinä harkittavaksi, että suurikokoisten, yli kymmenen metrin mittaisten ja nopeiden veneiden kuljettajilta vaadittaisiin ajokortti.

Vesiturvallisuus on noussut jälleen keskusteluun, kun lauantaina kaksi miestä kuoli Airistolla veneturmassa. Kuolonuhrit olivat purjeveneessä, joka onnettomuushetkellä kävi moottorivoimalla.

Heihin törmänneen moottoriveneen kuljettajaa epäillään kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

– Onnettomuus Turun saaristossa oli erittäin vakava. Meidän on mietittävä huolellisesti, mitä voitaisiin tehdä meriturvallisuuden parantamiseksi. Merellä liikkuessa hyvä veneilytapa on erittäin tärkeää, Henriksson sanoo lähettämässään sähköpostissa.

Hänen mukaansa on tärkeä keskustella asiasta eri näkökulmista ja löytää ratkaisuja, jotka voisivat parantaa liikenneturvallisuutta merellä.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) ei vastannut STT:n yhteydenottoon, mutta kommentoi asiaa Lännen Medialle. Hän ei suoraa ota kantaa veneajokortin tarpeellisuuteen.

– On varmasti hyvä arvioida laajasti keinoja, joilla onnettomuuksia voidaan tehokkaimmin ehkäistä, Marin kommentoi Lännen Medialle.

"Ajokortti olisi hallinnollinen taakka, mutta ei tarpeeksi tehokas toimenpide"

Kesällä 2020 vesiliikennelaki uudistuu. Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtajan Laura Vilkkosen mukaan vesiliikennelain valmistelun yhteydessä käytiin laajaa keskustelua eri sidosryhmien kanssa siitä, tarvitaanko Suomessa veneilyajokorttia.

– Kaikki sidosryhmät olivat sitä mieltä, ettei ole yksiselitteistä näyttöä siitä, että veneilyajokortti olisi ratkaisu veneilykulttuurin parantamiseen, hän sanoo.

Hän sanoo sidosryhmien katsoneen, että asiaa olisi vaikea valvoa. Pohdintaa herätti myös se, kuka ajokortin myöntäisi ja millä perusteilla. Keskusteluissa myös pohdittiin, toimisiko ajokortti ennaltaehkäisevästi ja pystyttäisiinkö sillä aidosti vaikuttamaan asenteisiin ja opettamaan ihmisiä käyttäytymään.

– Yleinen tunnelma oli se, ettei tästä (ajokortista) olisi sellaista hyötyä, että se ratkaisisi ongelmat. Se olisi iso hallinnollinen taakka, mutta ei tarpeeksi tehokas toimenpide.

Vilkkonen perää porkkanaa kepin sijaan

Nykyisen vesiliikennelain mukaan alle 24-metristä moottorivenettä saa ajaa 15 vuotta täyttänyt. Tämä ei suoraan tarkoita sitä, että kuka tahansa 15-vuotias saa ajaa 24-metristä muskelivenettä Viking Linen risteilyalusten seassa. Vilkkosen mukaan laissa sanotaan myös, että vesikulkuneuvon kuljettajana ei saa toimia henkilö, jolla ei ole olosuhteisiin nähden tarvittavaa ikää, kykyä ja taitoa.

– Kyse on kokonaisharkinnasta, jota mietitään sitten, kun joku onnettomuus tapahtuu tai poliisi tai rajavartiolaitos pysäyttää. He voivat puuttua siihen, kuka siellä on toiminut kuljettajana ja voivat esimerkiksi estää veneen kulkemisen, hän sanoo.

Airiston kaltaiset onnettomuudet, joissa on osallisena iso moottorivene, ovat harvinaisia. Valtaosa veneilyonnettomuuksista tapahtuu soutuveneillä ja pienillä perämoottoreilla varustetuilla veneillä, joissa on osallisena alkoholia juonut mies ilman pelastusliivejä.

Vilkkosen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on lujasti sellainen usko, että jos joku asia on laissa, se on kunnossa.

– Tosiasiassa se vastuu on ruorissa. Asenteet ratkaisevat, ei lainsäädäntö, Vilkkonen sanoo.

Vilkkosen mielestä hyvä ratkaisu olisi se, että kuljettajatutkinto olisi vapaaehtoisuuteen perustuva, ja siitä saisi esimerkiksi alennusta veneiden vakuutusmaksuista.

– Tällä hetkellä huviveneen katsastus on vapaaehtoista, mutta katsastuksella saa venevakuutuksesta merkittävän alennuksen. Tällainen porkkana toimii ehkä paremmin, Vilkkonen sanoo.