Suomen maine näyttää vakiintuneen aiempaa alemmalle tasolle Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa ja Suomen liityttyä Naton jäseneksi. Kaikki venäläiset eivät kuitenkaan ole tietoisia Suomen Nato-jäsenyydestä.
Venäläisten suhtautuminen Suomeen on ristiriitaista, kertoo Suomen Moskovan-suurlähetystön tilaama kyselytutkimus.
Asenteissa ei ole suuria muutoksia verrattuna viime vuoteen: tänä vuonna 40 prosenttia kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti, kun viime vuonna näin ajatteli 37 prosenttia vastaajista. Parannus verrattuna viime vuoteen mahtuu kyselytutkimuksen virhemarginaaliin, joka on 3,4 prosenttiyksikköä.
Muutaman vuoden tarkastelujaksolla asenteet ovat kuitenkin selvästi tiukentuneet. Vuonna 2022 Suomeen suhtautui myönteisesti 51 prosenttia. Vuonna 2021 vastaava osuus oli vielä 68 prosenttia, ja vuonna 2019 peräti 71 prosenttia. Suomen maine näyttää vakiintuneen aiempaa alemmalle tasolle Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa ja Suomen liityttyä sotilasliitto Naton jäseneksi.
Riippumaton tutkimuslaitos Levada toteutti tutkimuksen heinäkuussa 2024 eri puolilla Venäjää. Tutkimukseen osallistui runsaat 1 600 yli 18-vuotiasta venäläistä.
Myönteisillä mielikuvilla vielä vaikutusta
Suomeen kielteisesti suhtautuvien osuus on pysynyt viime vuoteen nähden samalla tasolla. Tänä vuonna kielteisesti kertoi suhtautuvansa 27 prosenttia venäläisistä, viime vuonna 28 prosenttia.
Kolmannes vastaajista ei kykene tai halua ilmaista kantaansa. Osuutta selittää ulkoministeriön mukaan kyselyn maantieteellinen laajuus: kauempana Suomen rajasta asuvilla ei välttämättä ole omakohtaisia kokemuksia Suomesta.
Toisaalta Levada-keskuksen arvion mukaan osaan venäläisistä vaikuttavat vuosien saatossa Suomeen liitetyt myönteiset mielikuvat. Suomen kielteinen käsittely Venäjän valtiollisessa mediassa yhdistettynä näihin mielikuviin aiheuttaa ristiriidan.