Bellingcatissa mukana ollut erikoistutkija MTV:lle: Venäjä haukkasi liian ison palan hyökätessään Ukrainaan – "Ei ollut yllätys, että huonostihan se meni"

10:30
Katso Itä Nyt -ohjelman kolmas jakso: Erikoistutkija kertoo, miksi Ukrainan sotaa ei olisi voitu estää.

Erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki oli ainoana suomalaisena mukana Bellingcatissa malesialaiskoneen alasampumistapauksen tutkinnassa. Tänään hän analysoi Ukrainan sodan vaikutuksia Venäjään MTV Uutisten Itä Nyt -ohjelmassa.

MTV Uutiset livessä alkaa uusi Itä Nyt -ohjelma, jossa käsitellään Ukrainan sotaa ja poliittista tilannetta Venäjällä. Ohjelma tulee kerran viikossa ja on katsottavissa MTV Uutiset liven lisäksi Katsomossa sekä MTV Uutisten nettisivuilla.

Kun tutkivan journalismin verkosto Bellingcat nousi suuren yleisön tietoisuuteen selvittäessään Malaysia Airlinesin lennon MH 17 alasampumista heinäkuussa 2014, Veli-Pekka Kivimäki oli ratkaisevassa roolissa. Hän tutki tapausta omalla ajallaan päivätyönsä ohella.

– Siinä meni useampi kuukausi, paljon tunteja käytin tähän. Hienoin hetki oli se, kun virallinen tutkinta vahvisti olevansa samaa mieltä meidän Bellingcatissa tekemästämme tutkimuksesta, Kivimäki muistelee.

Viime viikolla malesialaiskoneen tapauksesta jaettiin lopulta tuomiot. Kaksi venäläistä ja yksi ukrainalainen tuomittiin MH17-lennon pudottamisesta ja yksi venäläinen vapautettiin syytteistä. Kaikki kolme tuomittua saivat elinkautisen vankeusrangaistuksen poissaolevina, koska Venäjä ja Ukraina eivät ole luovuttaneet miehiä oikeudenkäyntiä varten. Lisäksi kolmikko tuomittiin maksamaan vähintään 16 miljoonan euron vahingonkorvaukset uhrien omaisille.

Kivimäen mukaan on tärkeää, että tapaus on tutkittu länsimaisen oikeuskäytännön mukaisesti, vaikka kyseisiä henkilöitä tuskin koskaan saadaan tuomioitaan suorittamaan.

– On kerätty todistusaineisto ja näytetty toteen, ketkä ovat vastuussa teosta. Nämä henkilöt eivät ainakaan pysty liikkumaan vapaasti maailmalla tuon tekonsa ja tuomion jälkeen, Kivimäki sanoi.

Olisiko hyökkäys Ukrainaan ollut estettävissä?

Kivimäki muistutti, että sota ei alkanut viime helmikuussa, vaan käytännössä jo kahdeksan vuotta sitten, kun Venäjä miehitti Krimin laittomasti. Vuoden 2014 jälkeen lännessä haluttiin kuitenkin vielä nähdä, että Venäjän kanssa voidaan neuvotella ja pyrkiä taloudellisten siteiden kautta saamaan Venäjän politiikka muuttumaan haluttuun suuntaan.

– Jos lännen politiikka olisikin Venäjän kanssa neuvottelun sijaan painottunut jo silloin enemmän Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen, olisiko se muuttanut jollakin tavalla tätä asetelmaa?

Kivimäen mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan olisi mahdollisesti ollut estettävissä vielä vuosia sitten, mutta viimeistään kesällä 2021 alkoi näyttää siltä, että Venäjä haluaa ratkaista Ukraina-kysymyksen eikä ole valmis neuvottelemaan.

Vladimir Putinilla oli sellaisia vaatimuksia, että on vaikea nähdä, miten niistä olisi neuvottelemalla selvitty. Putin halusi käytännössä uudestaan etupiirijaon Eurooppaan, Kivimäki sanoi.

"Venäjä otti ison riskin"

Erikoistutkijan mukaan alusta asti oli selvää, että Venäjä haukkasi liian ison palan yrittäessään vallata koko Ukrainan, joka on Venäjän jälkeen pinta-alaltaan Euroopan suurin maa.

– En olisi kyllä uskonut, että Venäjä lähtee yrittämään koko Ukrainan valtausta. Oli selvää, ettei Venäjällä ole riittävästi joukkoja sen kokoisen maan valloittamiseen. Venäjä otti todella ison riskin eli sinänsä ei ole yllätys, että huonostihan se meni, Kivimäki pohti.

Tietysti myös Ukrainan valtavalla taistelutahdolla ja lännen aseavulla on ollut tässä sodassa iso merkitys. Venäjä teki virhearvion ajatellessaan, että nyt sen on mahdollista valloittaa Ukraina vielä, kun sen joukot eivät ole tarpeeksi koulutetut.

Tavallaan Venäjä teki myös itse itselleen karhunpalveluksen valloittamalla Krimin laittomasti.

– Vuoden 2014 eli Krimin valtauksen jälkeen länsimaat ovat olleet läsnä Ukrainassa ja siellä on koulutettu sotilaita. Jos Venäjällä olisi kuitenkin tässä hyökkäyksessä ollut pienempi tavoite, se olisi voinut onnistua.

Venäjän tulevaisuus riippuu sotamenestyksestä

Jos tällä hetkellä katsoo venäläistä yhteiskuntaa kokonaisuutena, sillä on Kivimäen mukaan varsin heikot pitkän aikavälin näkymät.

– Valta on vahvasti keskittynyt, oppositio on marginalisoitu ja sen järjestäytymismahdollisuudet näyttävät aika huonoilta. Oppositio Venäjällä on lisäksi hyvin hajanainen.

Se, minkälaiseksi Venäjän tulevaisuus muotoutuu, riippuu pitkälti siitä, miten Ukrainan sota päättyy.

Kivimäen mielestä suuret kysymykset tällä hetkellä kuuluvat, mobilisoidaanko Venäjällä lisää ihmisiä, nostaako se kansan tyytymättömyyttä ja miten lännen pian vuoden voimassa olleet pakotteet vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään.

–  Jos kansan tyytymättömyys alkaa nousta, jossain vaiheessa se saattaa kohdistua myös itse presidenttiin. Ihmiset saattaisivat lähteä kaduille, jolloin otettaisiin enemmän joukkoja polkemaan mielenosoituksia, mikä voisi puolestaan ruokkia lisää tyytymättömyyttä.

Kivimäki ei sulje pois sellaista skenaariota, että mielenosoitukset Venäjällä voisivat kaataa Vladimir Putinin, mutta se vaatisi valtavat ihmismassat. Myös mielenosoitusten sijainnilla on iso merkitys. Jos mielenosoitukset ovat Kaukoidässä, ne on helpompi sivuttaa kuin Moskovassa ja Pietarissa tapahtuvia kansan tyytymättömyyden ilmauksia.

Putin neuvottelupöytään?

Koska Venäjä ei ole menestynyt tässä hyökkäyksessä Ukrainaan toivotulla tavalla, Putinille hyvä skenaario olisi Kivimäen mukaan tässä vaiheessa saavuttaa edes rajoitettua sotamenestystä.

– Jos Venäjä saisi vaikka Donbasin alueen hallintaansa, se olisi jo aika onnistunut liike tässä tilanteessa, Kivimäki arvioi.

Viime aikoina lännessä on kaikunut toiveikkaita ääniä siitä, että Venäjän presidentti saattaisi olla jopa valmis rauhanneuvotteluihin. Kivimäki ei kuitenkaan usko, että kyseessä olisi aito rauhanneuvottelu.

– Jos Venäjä neuvottelee, se vain ostaa aikaa. Se haluaisi todennäköisesti tauon joulun yli alkuvuoteen ja keväällä lähteä uusilla mobilisoiduilla joukoilla iskemään jälleen.

Kivimäen mukaan surkeasta sotamenestyksestä huolimatta Putin ei ole valmis luovuttamaan.

– Venäjä ei todellisuudessa ole luopunut vielä mistään tavoitteistaan.

Juttua muokattu kello 11.13: otsikko vaihdetttu.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja