Venäjä on iskenyt viime viikolla Ukrainan infrastruktuuriin. Infraiskut ovat asiantuntijan mukaan juuri tämän sodan uutuus, johon Venäjä turvautuu, koska sotatilanne ei näytä hyvältä.
Venäjä on iskenyt viime viikolla niin Kiovan kuin Hersoninkin veden ja sähkönjakeluun eivätkä infrastruktuuriin kohdistetut iskut ole täysin vieraita EU-alueellakaan: Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputkien räjähdyksien aiheuttajaksi epäillään Venäjää.
Sodissa on kyllä historiallisesti kohdistettu toimenpiteitä siviiliväestöä kohtaan, mutta täsmäiskut infrastruktuuria kohtaan ovat melko uusi sodankäynnin muoto, sanoo Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
– Juuri tässä sodassa uutta on se, että teknologia mahdollistaa täsmäiskut tavalla, joka ei ollut aiemmin mahdollinen, Käihkö selittää.
– Ja yhtä lailla yhteiskunnat ovat riippuvaisempia tällaisesta infrastruktuurista kuin aiemmin.
”Jos ei sotilaallisesti pärjätä, niin lyödään siviilejä vastaan”
Kiovassa on lähes 3 miljoonan ihmisen moderni suurkaupunki ja sähköjen katkeamisen vaikutukset olisivat sen mukaiset.
Ukraina kiisti eilen väitteet siitä, että Kiovan evakuointia valmisteltaisiin, mutta Käihkö uskoo, että siihen mahdollisen sähkön katkeamisen vuoksi jollain tasolla varaudutaan.
– Sähköinfraan iskeminen on hyvin looginen strategia Venäjältä, mutta tietysti tällä on hirveät humanitääriset seuraukset, Käihkö sanoo.
Syy siihen, että Venäjä kohdistaa iskuja infrastruktuuriin on Käihkön mukaan se, että varsinainen sotatilanne ei näytä Venäjän näkökulmasta kovin hyvältä.
Käihkö kertoo, että – lukuunottamatta Bahmutin aluetta – Venäjä toivoo pystyvänsä lähinnä stabilisoimaan rintamalinjan. Samalla sota pitkittyy ja infraiskujen merkitys kasvaa.
– Jos ei sotilaallisesti pärjätä, niin lyödään siviilejä vastaan ja sillä tavalla pyritään pakottamaan ukrainalaisia antautumaan tai ainakin harkitsemaan rauhansopimusta.
”Yksi mies ei pysty tätä korjaamaan”
Jos infraiskut ovat verrattain uudenlaista sodankäyntiä, niin mitä muuta uutta Venäjällä voisi vielä olla takataskussa?
Käihkö vastaa, että Venäjän valtti tulee todennäköisesti tulevaisuudessa olemaan sen koko ja resurssit.
– On hyvä muistaa, että Venäjällä on pelkästään kokonsa takia paljon enemmän varaa virheisiin kuin Ukrainalla, Käihkö huomauttaa.
Venäjä on myös joiltain osin oppinut virheistään.
Esimerkiksi poliittinen johto on puuttunut sodankäyntiin aiempaan vähemmän ja Venäjän hyökkäyssodan johtajaksi nimitettiin viime kuussa komentaja Sergei Surovikinin.
– Toimiiko tämä? Sitä ei tiedetä ja Surovikin perii hirveästi systemaattisia rakenteellisia ongelmia. Yksi mies ei pysty näitä nopeasti korjaamaan, Käihkö sanoo.