Venäjä pahassa pulassa – "Skitsofreenisuuden syy on Kreml"

– Skitsofreenisuuden syy on Kreml. 

Venäjän talouden romahtamisesta on meuhkattu jo siitä asti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022 ja, jonka jälkeen länsimaat asettivat talouspakotteita Venäjälle, jäädyttivät sen Euroopassa olevat varat ja sulkivat ulos kansainvälisestä SWIFT-pankkijärjestelmästä. Suuri osa kansainvälisistä yrityksistä lähti Venäjältä ja lopetti kaupankäynnin sen kanssa. 

Sotaa on käyty nyt neljä ja puolivuotta. Miksei Venäjän talous vieläkään ole sanonut kaput? 

– Pohjois-Korean opetus: Diktaattorilta ei koskaan lopu rahat asevarusteluun, toteaa Liuhto. 

Venäjän hyvinvointirahaston likviditeetit eli käytössä olevien varojen rahastossa näkyy jo pohja, mutta se ei Liuhdon mukaan tarkoita sitä, että kaikki Venäjän rahat olisi siinä. 

Lainaa ei herunut

Kun Venäjä suljettiin kansainvälisiltä lainamarkkinoilta, on se pakotettu käymään lainakauppaa pelkästään kotimaassa. Heinäkuun lopussa pidettiin velkakirjahuutokauppa, mutta sekään ei enää tuottanut tulosta.  

Yle kertoo, että Venäjä haki velkakirjahuutokaupassa käytännössä lainaa omilta markkinoiltaan, mutta markkinoilta ei löytynyt halua sijoittaa valtion velkaan. 

Jopa Venäjän finanssiministeriö totesi, ettei Venäjän velkaa kannata laskea liikkeelle, Solanko kertoo. 

– Tilanne on poikkeuksellinen. Aiemmin alijäämiä pystyttiin ratkaisemaan hyvinvointirahaston likvideillä varoilla eli aiempien vuosien rahastoiduilla ylijäämillä. Sen jälkeen on korotettu veroja, ja tästä eteenpäin alijäämät pitäisi kattaa velanotolla. 

Solanko pitää tilannetta myös siinä mielessä poikkeuksellisena, että "maassa kuin maassa" oman maan valtion velkakirjoja pidetään kaikkein luotettavimpina sijoituskohteina, mutta nyt Venäjällä näin ei enää olekaan. 

Kaksi seikkaa, johon kiinnittää huomiota

Turun yliopiston professori Kari Liuhto nostaa vielä yhden merkin Venäjän taloudesta, mikä soittelee hälytyskelloja. 

– Venäläiset ovat siirtymässä yhä enemmän ja enemmän käteistalouteen. Se on tietynlainen merkki siitä, että talous ei enää toimi. 

Lisäksi Liuhdosta nyt kannattaisi tarkastella, kuinka Venäjällä sadonkorjuu on tänä vuonna onnistunut. Erityisen kiinnostavan seurattavan aiheesta tekee se, että jos sadonkorjuuta tekevillä yrityksillä ja yrittäjillä ei ole polttoainetta. Venäjällä on kärsitty tänä kesänä paikoin laajastakin polttoainekriisistä. 

– Eri alueilla on pulaa rahasta, teknologiasta ja jopa työikäisestä väestöstä. Valitettava piirre on se, että (Venäjän presidentti Vladimir) Putin on jääräpäisesti todennut lausunnoissaan, että 'he jatkavat tätä nykylinjaa'. 

Professori Liuhto ei usko muutokseen Venäjällä. 

Tästä Venäjä saa rahaa

Ainut taloudellinen lohtu Venäjälle on ollut Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulusta alkanut öljykriisi. Öljynhinta nousi ja Venäjä hyötyi siitä paremmilla öljynvientituloilla, Suomen Pankin Laura Solanko toteaa. Vaikka Venäjä nettoaa raakaöljyllä, talouspakotteet rokottavat voitosta noin 20 dollaria tynnyriltä, Solanko lisää. 

Lue myös: OPEC+ lisää öljyntuotantoa 188 000 tynnyrillä päivässä

Energiarahaa valuu Venäjälle ennen kaikkea Kiinasta ja Intiasta, toteaa Liuhto. 

– Itse asiassa kesäkuussa Intia osti venäläistä raakaöljyä yhtä paljon kuin Kiina. Valitettavasti me (Suomi) tuomme Intian, Turkin ja muutamien muiden maiden kautta venäläistä energiaa ja huijaamme itse itseämme siinä. 

MTV Uutiset ei pysty vahvistamaan Liuhdon toteamaa Suomen energiantuonnista.

Siinä mielessä Liuhdon mukaan pakotteet eivät toimi. Ukraina on myös huomannut sen, ja sen vuoksi se on kohdistanut drooni-iskujaan erityisesti Venäjän öljynjalostamoihin. 

– Putin ei elä talous edellä. Hän on fakkiutunut (jumiutunut) ajatukseen, että hänen pitää vallata tietyt alueet, vaikka siinä ei olisi Venäjän talouden kannalta mitään järkeä, Liuhto lopettaa.