Suomalaispomo lobbaa Ruotsia louhimaan radioaktiivista metallia – rajaisi myös kuntien puuttumista kaivoshankkeisiin

1407 uraani, Noora Ahola
Kanadalaisen malminetsintäyhtiön SUA Holdings Limitedin hallituksen jäsen Noora Ahola suosittelee Ruotsille uraanin louhinnan aloittamista. Hänet tunnetaan myös Mawson Oy:n toimitusjohtajana.MTV
Julkaistu 15.07.2025 05:45
Toimittajan kuva
Janne Ahjopalo

janne.ahjopalo@mtv.fi

Kaivosjohtaja Noora Ahola toivoo Ruotsin luopuvan uraaninlouhintakiellostaan. Hän myös rajaisi ruotsalaiskuntien valtaa. Suomalaisjärjestössä ihmetellään lausuntoa.

Kaivosjohtaja Noora Ahola ajaa Ruotsille oikeutta louhia radioaktiivista metallia uraania vuosien tauon jälkeen. Ruotsin edellinen hallitus kielsi uraanin louhinnan vuonna 2018.

Ahola toimii kanadalaisen malminetsintäyhtiön SUA Holdings Limitedin hallituksen jäsenä. Hän työskentelee myös Suomessa malminetsintäyhtiö Mawson Oy:n toimitusjohtajana. 

Ahola on allekirjoittanut maaliskuussa 2025 yhdessä johtaja Michael Hudsonin kanssa SUA Holdingsin nimissä uraanin louhintaan Ruotsia kannustavan lausunnon. Asiakirja on osoitettu maan ilmasto- ja elinkeinoministeriölle. 

Ruotsin hallitus valmistelee uraanin louhinnan aloittamista ja halusi SUA Holdingsista lausunnon asiaan. MTV Uutisten tavoittaman Aholan mielestä Ruotsin kannattaisi ottaa mallia Suomesta – meillä uraanin louhinta kun on sallittua.

Ruotsissa kallioperä on hyvin uraanirikasta. Olisi järkevää tuottaa raaka-aine mahdollisimman lähellä ruotsalaisten ydinvoimaloiden tarpeisiin, eikä tuoda raaka-ainetta muualta.

Lue myös: Kiinan litiummahdille uusi kilpailija: Suomi

Neuvoo Ruotsia kaventamaan kuntien valtaa

Suomalaisessa kaivoskriittisessä MiningWatch Finland -järjestössä on pantu huolestuneena merkille SUA Holdingsin Ruotsin ilmasto- ja elinkeinoministeriölle laatima lausunto. 

Lausunnossa muun muassa toivotaan, että ruotsalaiskuntien veto-oikeutta kaivoshankkeisiin rajattaisiin.

Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta kunnan veto-oikeus uraanikaivostoimintaan on tärkeä johtuen erityisistä ympäristövaikutuksista. Kunnan kanta tulisi selvittää jo malminetsintävaiheessa. Uraani asettaa erityisiä huolellisuusvaatimuksia myös YVA-prosessiin, toteaa MiningWatchin puheenjohtaja Jari Natunen MTV Uutisille. 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia

Noora Aholan mielestä kunnilla on myös Ruotsissa liian suuri valta pysäyttää pitkälle valmistellut kaivoshankkeet.

– Jos kaivosyhtiö on tehnyt vaikka 20 vuotta etsintätyötä ja lopulta löytänyt materiaalia ja saanut tarvittavat luvat, voi kunta kieltää hankkeen. Se on epäoikeudenmukaista. 

Ahola kuitenkin korostaa, että yhtiön mielestä kuntien ja kuntalaisten osallistumismahdollisuudet ovat tärkeitä koko prosessin ajan. 

Lue myös: Näin Sodankylän miljardikaivosta arvioitiin hallituksessa - ministeri Rydman valmis Natura-poikkeamaan

Järjestö: Rovaniemen ja Ylitornion korkeita uraanipitoisuuksia salataan

Noora Ahola johtaa Pohjois-Suomeen perustettavan kulta- ja kobolttikaivoksen suunnittelua Mawson Oy:n toimitusjohtajana. Rajapalot-kaivoshanke koskee Rovaniemen ja Ylitornion raja-aluetta. 

MiningWatch Finland on hankkeesta huolissaan. Yhdistyksen mukaan uraanin korkeimpia pitoisuuksia salataan. 

– Yhtiön kuuluu vastata sen tiedossa olevista puutteista ympäristövaikutusten arvioinnissa. Nyt uraanin pitoisuudet huonosti esillä. Uraanin keskipitoisuus on todellisuudessa Kainuun surullista esimerkkiä Terrafamea korkeampi, mikä käy selvästi ilmi yhtiön omista pörssipapereista, sanoo järjestön puheenjohtaja Natunen.

Ahola torjuu syytökset. Hänen mielestään MiningWatchissa sekoitetaan eri näytetyyppejä, jotka eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

– Talvivaaran Terrafamen massat ovat monikymmenkertaisia verrattuna Rajapalot-kaivoshankkeen kokonaismassoihin, sisältäen malmin ja sivukivet. 

AOP talvivaara sotkamoRajapalot-kaivoshankkeen uraanipitoisuuksista huolissaan oleva MiningWatch-yhdistys vertaa tilannetta Talvivaaraan, jossa Terrafame käynnisti kesäkuussa 2024 luonnonuraanin talteenoton. Säteilyturvakeskus totesi uraanin talteenottolaitoksen olevan turvallinen.All Over Press

Lue myös: Terrafamen liikevaihto supistui alkuvuonna – markkina pysyy vaikeana

Ahola muistuttaa, että Rajapalot-hankkeessa valmistellaan kulta- ja kobolttikaivoksen toimintaa, eikä uraanikaivoksen.

– Jos meillä on vaikka säteilymittarin avulla haettu joltain muulta alueelta kuin Rajapaloista säteilevä kivi, jossa on korkea pitoisuus yhden uraaniniittirakeen vuoksi, ei se kerro Rajapalojen kallioperän uraanipitoisuudesta mitään. 

Aholan mukaan Rajapalojen YVA-asiakirjat ovat itsenäisten asiantuntijoiden allekirjoittamia papereita.

– Asiantuntijat ovat käyneet kallioperänäytteet läpi. Laboratorioanalyysit ovat riippumattomien tahojen toteuttamia. 

Mawson ei ole vielä laatinut osaltaan kaivoshankkeesta ympäristövaikutusten arviointia. 

Tuoreimmat aiheesta

Kaivokset