Venäjän kansantalous kasvaa ripeästi

Venäjän kansantalous kasvaa tänä vuonna nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa, valtiotieteen tohtori Pekka Sutela sanoi Helsingissä tänään. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 6-7 prosenttia, teollisuustuotannon 10 prosenttia, sijoitusten 20 prosenttia, kulutuksen 10 prosenttia ja reaaliansioiden sitäkin enemmän. Samaan aikaa työttömyys on laskussa ja inflaatio on hidastunut.

-Tämä on häkellyttävästi toisenlainen kuva kuin olemme tottuneet saamaan. Venäjä talouden muutosta kuvaavat mittarit eivät itse asiassa ole olleet yhtä hyvällä tolalla ainakaan sitten vuoden 1913, Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen päällikkönä toimiva Sutela arvioi Suomen Humanistiliiton tilaisuudessa.

Kasvu on erityisen ripeää Suomen lähialueilla Luoteis-Venäjällä, jossa teollisuustuotannon lasketaan kasvavan kuluvana vuonna viidenneksellä.

Pieni ja köyhä

Sutela muistutti, että Venäjä on kasvusta huolimatta kansainvälisessä vertailussa edelleen pieni ja köyhä kansantalous, jonka kokonaistuotanto on pienempi kuin esimerkiksi Ruotsin. Lisäksi palkkataso on alhainen - keskipalkka on vajaat sata dollaria kuukaudessa.

Reippaan talouskasvun taustalta löytyy kaksi merkittävää tekijää. Ulkomaakauppa on kääntynyt tuottoisaksi Venäjän päävientituotteiden kuten öljyn hinnannousun takia, ja kotimaista tuotantoa on avittanut kahden vuoden takainen ruplan arvon romahdus.

-Ulkomaankaupan arvo on noussut tänä vuonna noin kolmanneksen lähinnä sen takia, että keskeisten vientituotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat erittäin korkeat, mutta myös tuonti kasvoi kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kymmenen prosenttia.

Venäjän nettovienti eli viennin ja tuonnin erotus tulee olemaan lähes 20 prosenttia BKT:sta, mikä on ällistyttävän korkea luku, hän sanoi. Lisäksi vaihtotase on ylijäämäinen. Myös Suomen vienti itään vetää nyt hyvin. Suomi on onnistunut valtaamaan markkinaosuuksia Venäjällä, sillä itävienti kasvoi kahdeksan kuukauden aikana 30 prosenttia.

Kassa plussalla

Vuosikymmenen miinuksella pyörinyt valtionbudjetti on myös ylijäämäinen raskaasta velkataakasta huolimatta. Sutela luonnehti häkellyttäväksi sitä, että julkisen sektorin verotulojen osuus BKT:sta on noussut vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä. Valtio onkin kyennytkin kuittaamaan palkka- ja eläkerästejä. Monien yritystenkin kannattavuus on kohentunut.

-Venäjällä kasvaa nyt kaikki. Yrityksillä ja pankeilla on rahaa enemmän kuin ne pystyvät käyttämään. Kotitalouksien tilanneetta kohentaa työttömyyden lasku alle yhdeksään prosenttiin. Ruplan arvon heikkeneminenkin jää tänä vuonna 20 prosenttiin ja supistuu edelleen ensi vuonna 12-13 prosenttiin, mikä on Sutelasta Venäjän kaltaiselle maalle varsin hyvä luku.

Kestävään kasvuun?

Venäjällä saattaa olla edessään pitkä ripeän kasvun kausi.

-Ainakin kasvulla on monta jalkaa, kun sekä vienti, investoinnit että kulutus kasvavat, Sutela sanoi. Suurin yksittäinen selittäjä tämänhetkiselle kasvulle on hänestä ruplan voimakas devalvoituminen syksyllä 1998, minkä jäljiltä rupla on tällä hetkellä aliarvostettu.

-Aliarvostettuun valuuttaan perustuva vientitulojen kasvattaminen ja kotimarkkinateollisuuden hintakilpailukyvyn parantaminen on kasvulääke, jota monet kansantaloudet ovat käyttäneet. Iso kysymys on se pystytäänkö tätä ruplan aliarvostusta ylläpitämään jatkossa. Kasvulle luo pohjaa sekin, että yhä useampi venäläisyritys on sopeutunut hyvin markkinatalouden.

-Ne ovat tehostaneet toimintaansa, supistaneet kustannuksiaan ja parantaneet tuotteitaan. Kasvu tyrehtyisi, jos maan johto asettuu vastustamaan markkinatalousuudistuksia, kehnoa pankkijärjestelmää ei kehitetä, investointisuojasta ei huolehdita ja muut tarpeelliset uudistukset jätetään tekemättä nyt kun "rahaa tulee joka tuutista", Sutela varoitti.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat