Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti eilen illalla, että Venäjän ja Ukrainan on tarkoitus jatkaa neuvotteluja Istanbulissa huomenna keskiviikkona.
Kaksi aiempaa neuvottelukierrosta käytiin toukokuun puolessavälissä ja kesäkuun alussa, niin ikään Istanbulissa.
Tulokset jäivät laihoiksi. Ensimmäiset neuvottelut kestivät vain tunnin.
Toisella neuvottelukerralla maat pääsivät sopimukseen vankienvaihdosta ja kuolleiden sotilaiden palauttamisesta.
Kolmatta neuvottelukierrosta ajatellen yksi iso asia on muuttunut: Yhdysvallat ja ennen kaikkea presidentti Donald Trump on osoittanut tyytymättömyytensä Venäjää ja presidentti Putinia kohtaan. Trump on uhannut asettaa Venäjälle 100 prosentin tuontitullit, mikäli rauhanneuvotteluissa ei edetä 50 päivään.
Trump on sanonut Putinin myös "suoltavan hevonpaskaa".
Lue myös: Heidi Hautala Ukrainan ja Venäjän sovunhieronnasta: "Jälleen joku näytelmä – kuka uskoo Trumpin uhkailuun?"
Yhdysvallat kärsimätön
Ulkopoliittisen instituutin Venäjän, EU:n itäisen naapuruston ja Euraasian ohjelmajohtaja Arkady Moshes muistuttaa, että viime neuvottelukerrallakin haettiin Donald Trumpin hyväksyntää.
– Ilman Washingtonin apua, neuvotteluja tuskin olisi tapahtunut viime kerralla, Moshes sanoo.
– Mutta nyt on selvää, että Yhdysvaltojen lähestymistapa Venäjään ja Kremlin käyttäytymiseen on muuttunut kriittisemmäksi ja kärsimättömäksi, hän jatkaa.
Moshes silti uskoo, että tälläkin neuvottelukerralla tullaan puhumaan vain "turvallisista aiheista", mitä todennäköisimmin vankienvaihdosta ja mahdollisesti lasten palauttamisesta Ukrainaan.
– Asioista, jotka eivät nouse korkealle poliittiselle tasolle.
Neuvottelut eivät ala tyhjästä, koska viimeksi neuvoteltiin vain muutama viikko sitten.
– Mutta en usko, että he pystyvät tosissaan keskustelemaan tärkeimmistä ja kivuliaimmista asioista, Moshes arvioi.
Lue myös: Zelenskyi: Ukraina ja Venäjä jatkavat neuvotteluja keskiviikkona Turkissa
Aselepo vuoden loppuun mennessä optimistista
Tässä vaiheessa neuvottelun paras lopputulos on se, että neuvotteluja jatketaan säännöllisesti.
– Paras tulos olisi, että osapuolet jatkaisivat keskustelemista tavalla, jolla päästäisiin edes jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. Jos näin tapahtuu, niin on pientä toivoa, että vuoden loppuun mennessä saataisiin aikaan jonkinlainen aselepo, mutta ei rauhaa.
Moshes muistuttaa, että Venäjä ja Ukraina ovat neuvotelleet Minskin sopimuksen puitteissa jo kahdeksan vuotta.
– Nämä kahdeksan vuotta eivät johtaneet mihinkään muuhun kuin täysimittaiseen sotaan. Haluamme toivoa positiivista lopputulosta, mutta siitä ei ole mitään takeita.
Venäjä ei ole osoittanut mitään myönnytyksiä ja Moshesin mukaan se ei aiokaan. Trumpin 50 päivän aikana ei tule tapahtumaan paljoakaan.
– Ja senkin jälkeen olemme vielä pimennossa. Emme tiedä, mitä Yhdysvallat tekee, kun 50 päivää umpeutuu, Moshes muistuttaa.
– 50 päivää on tarpeeksi Venäjälle eskaloida tilannetta. Pommittaa Ukrainan kaupunkeja ja infrastruktuuria enemmän ja enemmän. Elämme ajassa, jolloin kaikki on mahdollista. Venäjä voi vielä saada voittoja taistelukentillä – ei strategisia, mutta tärkeitä – ja Yhdysvallat voi sanoa vetäytyvänsä 50 päivän jälkeen. Tilanne on dramaattinen, hän jatkaa.
Lue myös: Kiinasta on tullut Venäjän isoveli myös Ukrainan sodassa – tavoite ei ole vain heikentää länttä: "Pekingiin on nyt jonoa"
Matalan hierarkian delegaatio
Venäjän neuvotteludelegaatiota johtaa Vladimir Medinsky, melko tuntumaton, matalan tason diplomaatti. Jo viime neuvotteluissa spekuloitiin, miksi Venäjä lähettää neuvotteluihin B-luokan ryhmän – virkamiehiä, joilla ei ole mitään valtaa.
– Mahdollisesti siksi, koska tämä on diplomaattista peliä. Venäjä lähettää neuvottelujen johtajaksi miehen, joka ei ole erityisen korkealla venäläisessä hierarkiassa. Tavallaan Venäjä näyttää, että heillä on edelleen varaa lähettää neuvotteluihin delegaatio, jolla on vähemmän valtaa kuin Ukrainan delegaatiolla.
On todennäköistä, että Medinsky jatkaa pääneuvottelijana.
– Voi olla, että Venäjä ei vaihda hevostaan kesken joen ylitystä, Moshes kuvailee.
Venäjän delegaatio pysynee matalan hierarkkisena, jonka tehtävä on mennä Moskovaan kertomaan isoimmille johtajille, mitä Ukraina haluaa.