Venäjältä noussut voimakas valoilmiö pelästytti itärajalla: "Ensimmäisenä tuli mieleen, pitäisikö kääntyä takaisin" – ex-komentaja kertoo, mistä on kyse

Lukijan kuvat itärajalta: Outo valoilmiö valaisi taivasta maanantaiaamuna 0:40
Katso lukijoiden kuvamateriaalia itärajalta.

Suomen itärajalla herättiin maanantaiaamuna erikoiseen näkyyn. MTV Uutisiin tuli lukijoilta useita kuvia voimakkaasta valoilmiöstä, joka näkyi itärajalta Suomeen asti.

Joensuulainen Pasi Halonen kuvailee näkyä kuin vaapuksi, joka kohosi ylöspäin.

– Aluksi se oli oranssi, sitten juova muuttui pilviharsomaiseksi ja kohosi taivaalle. Näytti kaukaiselta ja voimakkaalta, Halonen kertoo.

Halonen kertoo huolestuneensa näystä.

– Olin menossa töihin. Ensimmäisenä tuli mieleen, pitäisikö kääntyä takaisin kun ottaa huomioon viime aikojen sotauutiset, Halonen kertoo.

Jere Skinnari kuvasi kameralle saman ilmiön Kasukkalassa lähellä itärajaa. Skinnari huomasi, että valoilmiö muutti nopeasti muotoaan.

– Aluksi se oli kapeampi ja pienempi. Sitten muuttui puhekuplan muotoiseksi. Näytti räjähdykseltä.

Katso video: Tämä kaikki oudosta valoilmiöstä tiedetään nyt

Outo valoilmiö aamutuimaan herätti ihmetystä itärajalla – selitys löytyi nopeasti rajan toiselta puolen 3:20

Kyseessä oli Venäjän navigointisatelliittin laukaisu

Selitys valoilmiölle paljastui, kun uutiskanava TASS ilmoitti Venäjän laukaisseen Soyuz-2-kantoraketin taivaalle kello 5.52 Suomen aikaa.

Kyseessä on navigointisatelliitti, joka kuuluu venäläiseen Glonass-K-järjestelmään.

MTV Uutiset tavoitti aamulla puhelimitse puolustusvoimien ex-komentaja, kenraali Jarmo Lindbergin. Lindbergin mukaan tällainen satelliittin laukaisu avaruuteen on rutiininomainen toimenpide, eikä asiasta pidä huolestua.

– Glonass-K on sama kuin amerikkalaisten GPS-järjestelmä, jota mekin käytämme. Näitä pitää lisätä aika-ajoin, jotta saadaan maan kattava järjestelmä. Niitä pitää olla noin 30 kappaletta, että pystyy katsomaan koko maapallon, Lindberg kertoo.

Raketti laukaistiin avaruuteen Plesetskin avaruuskeskuksesta, joka on 450 kilometrin päässä itärajasta.

Lue myös:

Lue myös:

    Uusimmat