Venäjä YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajaksi – Suomen YK-lähettiläs: "Jännitteet ovat kasvaneet, mutta neuvosto ei ole toimintakyvytön"

Venäjästä tuli lauantaina YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtaja huhtikuun ajaksi. Puheenjohtajuus kiertää neuvoston jäsenten kesken ja vaihtuu kuukausittain.

Ehkä jotain tulevasta oli odotettavissa, kun Venäjä esitti turvallisuusneuvostolle maanantaina erillisen tutkimusryhmän perustamista tutkimaan Nord Stream -kaasuputkien räjähdyksiä. Venäjän päätöslauselmaehdotus hylättiin, ja useat neuvoston jäsenmaat katsoivat ehdotuksen Venäjän yrityksenä kääntää huomio pois sen hyökkäyksestä Ukrainaan.

– Venäjä on toiminut tällä tavalla jo pitkin matkaa turvallisuusneuvostossa. Se ei koske pelkästään kuukauden mittaista puheenjohtajuutta. Se on tehnyt erilaisia Ukrainaan liittyviä istuntopyyntöjä ja saanut aikaan käsittelyjä turvallisuusneuvostossa omista lähtökohdistaan, kertoo Suomen YK-suurlähettiläs Elina Kalkku.

– On selvää, että turvallisuusneuvoston uskottavuuteen on aika raskaasti vaikuttanut se, että yksi pysyvä jäsen on ryhtynyt valloittamaan ja liittämään naapurimaan alueita itseensä. Tämä on keskeinen ongelma, Kalkku tähdentää.

Hän katsoo, ettei kuukauden puheenjohtajuus enää tätä perusongelmaa suuresti muuta.

Lue lisää: Venäjä YK:n turvallisuusneuvoston johtoon ensi kuussa – Ukrainan ulkoministeri: "Huono vitsi"

"Turvallisuusneuvosto pystynyt käsittelemään muita asioita"

Kalkun näkemyksen mukaan neuvoston toimintakyky säilyy Venäjän puheenjohtajuudesta huolimatta.

– Turvallisuusneuvosto on pystynyt käsittelemään valtavasti asioita myös sodan aikana. Se on esimerkiksi jatkuvasti hyväksynyt erilaisten rauhanturvaoperaatioiden mandaatteja, käsitellyt Afrikan ja Lähi-idän kysymyksiä, seksuaalivähemmistöjen asioita ja jopa käsitellyt merenpinnannousua.

Kalkku sanoo turvallisuusneuvoston laajentaneen näkökulmaansa, ja hän uskoo sen pystyvän käsittelemään tämäntyyppisiä asioita tulevaisuudessakin.

– Kyllä jännitteet ovat kasvaneet, eikä työskentely ole välttämättä helppoa, mutta ei neuvosto toimintakyvytön ole, vaikka Venäjä toisi omia tulokulmiaan käsittelyyn.

Hän lisää, että YK:n ja sääntöpohjaisen järjestelmän tulevaisuudesta on kannettu huolta jännitteisen kansainvälisen tilanteen takia. Siksi monet maat ovat aktivoituneet YK:n ja monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän tukijoiksi aikaisempaa enemmän.

– Nähdään, mitä voidaan myös menettää, jos asiat menevät huonompaan suuntaan.

Lue myös: Brittitiedustelu: Venäjän Ukrainan-joukkojen komentajan epäonnistuminen päätehtävässään voi koetella Putinin kärsivällisyyttä

"YK on erittäin merkityksellinen"

Kalkku tuo vahvasti esiin, että YK on paljon muutakin kuin turvallisuusneuvosto. Se toimii monella alalla ympäri maapalloa ja on valtava järjestelmä erityisjärjestöineen, ohjelmineen ja rahastoineen. Kalkku painottaa YK:n olevan erittäin merkityksellinen.

Hän huomauttaa, että YK toimii myös Ukrainassa monella tavoin, vaikka turvallisuusneuvosto ei ole saanut päätöstä Venäjän hyökkäyksen lopettamiseksi ja vetäytymiseksi Venäjän veto-oikeuden vuoksi.

– YK:n pääsihteeri António Guterres on neuvotellut ruoka- ja lannoitekuljetusten mahdollistamiseksi. YK:lla on myös keskeinen rooli Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuuskysymyksissä.

Lisäksi moni muu YK:n alainen järjestö toimii Ukrainassa ja sen naapurimaissa.

Suomi neuvoston jäsenehdokas 2028

Suomi on toiminut turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä kahdesti, vuosina 1969–70 ja 1989–90. Seuraavan kerran Suomi saattaa päästä turvallisuusneuvoston jäseneksi vuosikymmenen lopulla, kun Suomi on ehdolla vuonna 2028.

– Turvallisuusneuvoston jäsenyys on Suomen kokoiselle maalle edelleen ulkopoliittisen vaikuttamisen paikka. Ehdokkuuteen ja valinnassa menestymiseen kannattaa ilman muuta panostaa.

Kalkku työskenteli Suomen edellisellä jäsenyyskaudella Suomen YK-edustustossa.

– Silloin oli myös pohjoinen–etelä-jako aika vahvaa. Ja tietysti myös itä–länsi-jako oli vahvaa, kun Neuvostoliitto oli olemassa ja kylmä sota loppuvaiheessa.

Kalkku sanoo, että tuolloin oli enemmän pyrkimystä ja tahtotila kohti parempaa yhteistyötä.

– Ikään kuin sillä tavalla oli valoisampi lähtökohta, että oli pyrkimystä purkaa jakolinjoja aktiivisemmin. Nyt huolenaiheena on päinvastainen kehitys. Jakolinjat ikään kuin vahvistuvat ja tilanne vaikeutuu.

Suomen edellisen turvallisuusneuvostojäsenyyden aikana oli myös iso kriisi, kun Irak hyökkäsi Kuwaitiin ja liitti sen itseensä.

– Se ero oli tämänhetkiseen tilanteeseen, että tuolloin Neuvostoliitto antoi turvaneuvoston päätöslauselmien mennä läpi. Ensin hyväksyttiin taloussanktiopäätöslauselmia ja sitten jopa voimankäyttöpäätöslauselma. Tämä on aika dramaattinen ero tilanteeseen, jossa turvallisuusneuvosto ei pysty tekemään päätöksiä, koska pysyvä jäsen on itse hyökkääjä.

Kalkku näkee, että 1980–90-lukujen vaihteessa oli myös jakolinjoja, mutta suunta oli kohti valoisampia aikoja.

– Se on mielestäni valitettavasti suuri ero.

"Suomi pystyy vaikuttamaan"

Kalkun mielestä Suomi on ollut YK:ssa koko 1950-luvulta alkaneen jäsenyytensä ajan vahvan sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tukijana. Hän sanoo, että kansainvälisen monenkeskisen järjestelmän murtumisella olisi huomattavat merkitykset myös Suomelle.

– Meidän kannattaa toimia YK:n ja sääntöpohjaisuuden vahvistamiseksi.

Suomi on Kalkun mukaan vahvasti mukana rauhanvälittämisessä ja -rakentamisessa.

– Olemme edelleen rauhanturvatoiminnassa mukana ja myös kehittämässä sitä. Toimimme hyvin aktiivisesti myös tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymyksissä sekä kehityskysymyksissä ja innovaatioiden edistämisessä.

Lisäksi Suomi on ollut erittäin aktiivinen vesikysymyksissä ja kansainvälisen oikeuden asioissa.

– Suomi pystyy vaikuttamaan. Ehkä sellainen suomalainen, ja pohjoismaalainen, järjen ääni jännitteisessä ja monin tavoin ristiriitaisessa kansainvälisessä tilanteessa on tervetullut.

Lue myös: Ukrainan ilmavoimat: USA:n "äärimmäisen tarkat" JDAM-pommit ovat nyt käytössä