Julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä Venäjä on nousemassa ensi viikolla YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajaksi.
Venäjä on näillä näkymin nousemassa ensi viikolla YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajaksi huhtikuun ajaksi. Turvallisuusneuvoston tehtävänä on muun muassa ylläpitää rauhaa ja tutkia tapauksia, jotka voivat johtaa kansainvälisiin selkkauksiin.
Muun muassa amerikkalainen sodantutkimuslaitos ISW on ilmaissut huolensa siitä, miten Venäjän presidentti Vladimir Putin aikoo hyödyntää turvallisuusneuvoston puheenjohtajuutta.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan näyttää siltä, että Venäjän puheenjohtajuudelle ei ole paljoa tehtävää.
– En usko, että siinä mihinkään kauhean merkittäviin päätöksiin päästään. Puheenjohtajamaa ei pysty siellä yksinään mitään päätöksiä nuijimaan, Teivainen sanoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Venäjä oli puheenjohtajana helmikuussa 2022
Neuvoston puheenjohtajamaa vaihtuu joka kuukausi englanninkielisen aakkosjärjestyksen mukaan. Venäjä oli neuvoston puheenjohtajamaana viimeksi viime vuoden helmikuussa, jolloin Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Silloin kokouksessa Ukrainan edustaja pyysi, voisiko puheenjohtaja soittaa Venäjän ulkoministerille (Sergei) Lavroville ja kehottaa tätä lopettamaan hyökkäyksen. Venäläinen puheenjohtaja vain totesi, ettei ala yöllä ulkoministeriä herättämään, Teivainen kertoo.
Venäjän viimeisen puheenjohtajakauden jälkeenkään turvallisuusneuvosto ei ole onnistunut lopettamaan Ukrainassa käytävää sotaa.
– Sen toiminta on ollut hyvin kädetöntä ja lamaantunutta. On yritetty kehitellä kaikenlaisia mekanismeja, joilla voitaisiin sälyttää YK:n yleiskokoukselle enemmän sellaista päätösvaltaa, joka yleensä kuuluu turvallisuusneuvostolle, jos turvallisuusneuvosto on lamaantunut, kuten nyt on ollut.
Teivainen ei kuitenkaan usko yritysten johtavan merkittäviin järjestelyihin.
Pysyvillä jäsenvaltioilla on veto-oikeus
Suuri vaikutus on myös turvallisuusneuvostossa käytettävillä veto-oikeuksilla. Neuvoston pysyvillä jäsenmailla, eli Venäjällä, Yhdistyneellä kuningaskunnalla, Kiinalla, Ranskalla ja Yhdysvalloilla, on oikeus estää minkä tahansa päätöksen syntyminen veto-oikeudellaan neuvostossa.
– Kullakin on veto-oikeus, jolla pystyy lamauttamaan turvallisuusneuvoston päätöksentekoa aika tehokkaasti. Joku voisi toisaalta sanoa, että nimenomaan tällä lamaannuttamisella on tähän asti pystytty toisen maailmansodan jälkeen estämään kolmas maailmansota, Teivainen arvioi.
Toinen kysymys on se, miten paljon valtaa turvallisuusneuvoston puheenjohtajalla todella on.
– Mitä ikinä Venäjä haluaakaan tuoda sinne pöydälle, silloin on odotettavissa, että muut pysyvistä jäsenvaltioista Kiinaa lukuun ottamatta tulevat käyttämään veto-oikeuttaan, Teivainen sanoo.
Puheenjohtajuudella on kuitenkin symbolinen arvo. Viime viikolla Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin antoi viime viikolla Venäjän presidenttistä Vladimir Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen. Yhteensä 123 valtiota on ICC:n jäseniä, joissa kaikissa voidaan pidättää Putin ja luovuttaa tämä tuomioistuimelle.
– Kyllä se kuulostaa tietysti vähän absurdilta tämän kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräyksen jälkeen, Teivainen pohtii.
”Ei päästä merkittäviin päätöksiin”
Vaikka puheenjohtajuudella ei olisi suurta käytännön merkitystä turvallisuusneuvoston toimintaan, Teivainen uskoo Venäjän pyrkivän näyttämään sillä kotiyleisölle Venäjän merkitystä kansainvälisessä yhteisössä.
– En usko, että siinä mihinkään kauhean merkittäviin päätöksiin päästään. Puheenjohtajamaa ei pysty siellä yksinään mitään päätöksiä nuijimaan, Teivainen sanoo.
YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvien 15 jäsenmaan joukossa on epävirallisen säännön mukaan kolme Afrikan maata, kaksi Aasian maata, kaksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian maata, yksi Itä-Euroopan maa ja kaksi Länsi-Euroopan maata.