Tänään Islannin Reykjavikissa tapahtuu jotain, joka äkkiseltään kuulostaa tavanomaiselta maailmanpolitiikan kalenterimerkinnältä, mutta on itse asiassa hyvin harvinaista. Euroopan neuvosto aloittaa huippukokouksen, joka on järjestön yli 70-vuotisessa historiassa vasta neljäs ja ensimmäinen sitten vuoden 2005.
Syy harvinaisen huippukokouksen pitämiseen löytyy Ukrainan sodasta, joka on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä perin pohjin. Vaikka Euroopan neuvosto ei ole turvallisuusorganisaatio vaan ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon keskittynyt järjestö, vaikuttaa muuttunut tilanne myös sen käsittelemiin asioihin.
Kokouksen virallisena tavoitteena on vahvistaa neuvoston toimintaa ihmisoikeuksiin ja demokratiaan kohdistuvien uusien uhkien valossa sekä edistää tukea Ukrainalle
Suomea Islannin kaksipäiväisessä kokouksessa edustaa presidentti Sauli Niinistö.
Sotavahinkorekisteri pystyyn
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa on kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.). Hänen mukaansa yleiskokous on ollut huippukokouksen järjestämisen ajurina, mutta huippukokousta ei haluta järjestää vain järjestämisen vuoksi.
– Niiltähän haluttaisiin aina tuloksia, Kiljunen sanoo STT:lle.
Kun valtionpäämiehiä kootaan samaan paikkaan, pitää kokouksen julkilausumaan saada jotakin konkreettista. Huippukokouksen päähuomio on vahvasti Ukrainan sodassa, ja konkreettisena lopputulemana pitäisi olla sotavahinkorekisterin perustaminen.
Rekisteriin kerätään sodan aiheuttamia sekä materiaalisia että inhimillisiä vahinkoja, ja sen on tarkoitus toimia pohjana vahinkojen korvaamiselle ja oikeudellisille seuraamuksille.
Ne maat, jotka sitoutuvat rekisteriin huippukokouksen alkuun mennessä, tulevat siihen perustajajäseniksi.
– Tämä julistus, joka tässä on tarkoitus tehdä, on ainutlaatuinen maailmassa, Kiljunen sanoo.
– Se on myös ennakkopäätös ja ennakkovaroitus siitä, millä tavalla Euroopassa jatkossa suhtaudutaan vastaavantyyppisiin aggressioihin.
Suomi on ollut Kiljusen mukaan yksi vahinkorekisteriä ajaneista maista ja on siihen vahvasti sitoutunut.
– Sen takia tasavallan presidentin läsnäolo tuolla huippukokouksessa on tärkeä, näkyy se Suomen tahtotila tässä.
Huippukokouksesta odotetaan myös julistusta demokratiaperiaatteista, jollaista ei ole aiemmin tehty. Kiljusen mukaan julistuksen muotoilu lienee sen verran väljä, että kaikki neuvoston jäsenmaat voivat sen allekirjoittaa.
Etyjin vaikeudet kasvattaneet neuvoston roolia
Euroopan neuvoston rooli on muuttunut hieman sodan alkamisen jälkeen. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on Kiljusen mukaan käytännössä halvaantunut, koska Venäjä on siellä jäsenenä ja pystyy sabotoimaan päätöksentekoa.
– Se on pelkkä riitelyfoorumi. Kun katsoo niitä pysyväisen komitean kokouksia, se on pelkkää toistensa solvaamista, keskusteluyhteyttä ei ole.
Euroopan neuvostosta Venäjä puolestaan potkaistiin pois hyökkäyssodan takia, joten neuvosto kykenee tekemään päätöksiä.
– Se antaa meille enemmän liikkumatilaa. Tässä suhteessa meidän rooli on kasvanut.
Toisaalta Kiljunen näkee, että viime vuonna Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aloitteesta perustettu EU:ta laajempi Euroopan poliittinen yhteisö on tulossa osittain Euroopan neuvoston perinteiselle tontille, mikä on aiheuttanut neuvostossa jonkin verran huolta.
Euroopan neuvosto on perustettu vuonna 1949, ja siihen kuuluu nykyään 46 maata. Jäseninä ovat kaikki EU-maat, mutta myös muun muassa Turkki, Ukraina, Britannia, Serbia ja Kaukasuksen maat.
Kiljunen on pyrkinyt pitämään esillä Kosovon pääsemistä neuvoston jäseneksi, mutta hän ei usko asian nousevan näkyvästi esille huippukokouksessa, koska aihe on arka eikä puheenjohtajamaa Islanti halua sen aiheuttavan kokouksessa kitkaa. Myös esimerkiksi Ukraina suhtautuu nihkeästi Kosovon jäsenyyteen eikä ole tunnustanut sen itsenäisyyttä, koska Venäjä on käyttänyt Kosovon yksipuolista irtautumista Serbiasta oikeutuksena Krimin liittämiselle itseensä.