Tänään Islannin Reykjavikissa tapahtuu jotain, joka äkkiseltään kuulostaa tavanomaiselta maailmanpolitiikan kalenterimerkinnältä, mutta on itse asiassa hyvin harvinaista. Euroopan neuvosto aloittaa huippukokouksen, joka on järjestön yli 70-vuotisessa historiassa vasta neljäs ja ensimmäinen sitten vuoden 2005.
Syy harvinaisen huippukokouksen pitämiseen löytyy Ukrainan sodasta, joka on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä perin pohjin. Vaikka Euroopan neuvosto ei ole turvallisuusorganisaatio vaan ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon keskittynyt järjestö, vaikuttaa muuttunut tilanne myös sen käsittelemiin asioihin.
Kokouksen virallisena tavoitteena on vahvistaa neuvoston toimintaa ihmisoikeuksiin ja demokratiaan kohdistuvien uusien uhkien valossa sekä edistää tukea Ukrainalle
Suomea Islannin kaksipäiväisessä kokouksessa edustaa presidentti Sauli Niinistö.
Sotavahinkorekisteri pystyyn
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa on kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.). Hänen mukaansa yleiskokous on ollut huippukokouksen järjestämisen ajurina, mutta huippukokousta ei haluta järjestää vain järjestämisen vuoksi.
– Niiltähän haluttaisiin aina tuloksia, Kiljunen sanoo STT:lle.
Kun valtionpäämiehiä kootaan samaan paikkaan, pitää kokouksen julkilausumaan saada jotakin konkreettista. Huippukokouksen päähuomio on vahvasti Ukrainan sodassa, ja konkreettisena lopputulemana pitäisi olla sotavahinkorekisterin perustaminen.
Rekisteriin kerätään sodan aiheuttamia sekä materiaalisia että inhimillisiä vahinkoja, ja sen on tarkoitus toimia pohjana vahinkojen korvaamiselle ja oikeudellisille seuraamuksille.