Näin Venäjän mediassa on reagoitu Suomen Nato-suunnitelmiin: "Ennen he eivät olleet ohjuksiemme kohteita, nyt he ovat"

Näin Venäjän mediassa on reagoitu Suomen Nato-suunnitelmiin:"Ennen he eivät olleet ohjuksiemme kohteita, nyt he ovat" 2:05
Suomen valtiojohdon eilinen Nato-ilmoitus uutisoitiin Venäjän mediassa pääosin maltillisesti eikä kovin näkyvästi.

Suomen valtiojohdon Nato-kanta on ollut uutinen myös venäläisissä medioissa, mutta ei ole noussut ykkösuutiseksi.

Venäläismedian uutisointi näyttää olevan suurelta osin odottettu, mutta myös kenties odotettua maltillisempi. Räväkimpiä kantoja näyttäisivät edustavan valtiollinen Pervyi kanal (“Ykköskanava”) –televisiokanava sekä iltapäivälehti Komsomolskaja pravda.

"Itsemurha Suomelle"

Suomen ja Ruotsin nopeasti muuttunut Nato-kanta uutisoitiin eilen laajalti venäläismediassa, mutta ei kuitenkaan missään ykkösuutisena. Ykköskanavan tunnin mittaisessa uutislähetyksessä aihetta käsitellään vasta puolivälin jälkeen.

Uutisen jälkeen esiintyvä amerikkalaiskommentaattori Scott Ritter sanoo Suomen Nato-jäsenyyden merkitsevän maalle itsemurhaa. 

– Ritter on useasti käytetty Venäjän uutislähetyksissä. Hän on Johan Bäckman -tyyppinen kommentaattori, joka puhuu Kremlille sopivaan tapaan. Hän puhuu natsismista ja antaa kaiken ymmärryksensä Venäjän toimille, sanoo tutkijatohtori Timo Oivo Aleksanteri-instituurista.

"Suomi on tuntematon"

NTV-kanavan muutoin varsin neutraalissa uutisessa pistää silmään ainoastaan Kroatian presidentin Zoran Milanovicin viikkojen takainen ilmoitus, että hän olisi estämässä Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, ellei Bosnia-Hertsegovinan vaalilakia muuteta.

Kaikkien kolmen maan hallitukset ovat kuitenkin vakuuttaneet, ettei näin ole tapahtumassa, eikä presidentillä muutenkaan olisi perustuslain mukaan valtuuksia puuttua asiaan.

– Suomi on kokonaisuudessaan venäläisille melko tuntematon ja näistä Suomen toimista pystyy melko helposti väittämään yhtä ja toista, koska pohjatieto Suomesta on aika vähäinen, Oivo kertoo.

Lehdistä räväkin on entinen nuorisojärjestöaviisi 

Venäläislehtien nettisivujen etusivulta Suomen Nato-kantaa käsitteleviä uutisia löytää, muttei kovin korkealta.  

Laadukkaana pidetyn Argumenti I fakti (“Argumentteja ja faktoja”) -viikkolehden haastattelema Venäjän kansainvälisten suhteiden tutkimuskeskuksen pääjohtaja Andrei Kortunov sanoo, että Itämerestä tulee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä "Naton järvi". Tämä johtaa hänen mukaansa siihen, että Venäjän on vahvistettava Itämeren laivastoaan. 

Vesti.ru -uutissivusto kertoo Suomen ulkoministeriön kannasta, jonka mukaan Venäjä on Suomelle tärkeä naapuri, mutta suhteet ovat tällä hetkellä sekavat. Sivusto siteeraa ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) Japanin yleisradioyhtiö NHK:n haastattelussa.  

Räväkimpiä kantoja näyttää ilmaisevan suurilevikkinen iltapäivälehti Komsomolskaja pravda, joka perustettiin vuonna 1925 kommunistisen puolueen nuorisojärjestön Komsomolin lehdeksi.  

Populistiseksi ja sensaatiolehdeksi luonnehdittu tabloidi haastattelee laajassa jutussaan useita venäläisiä asiantuntijoita, muun muassa Venäjän talouskehitysministerinä vuosina 1992-93 toiminutta Andrei Netshajevia.

Laajassa jutussa käsitellään Nato-jäsenyyden sekä sotilaallista että  taloudellista vaikutusta Suomen ja Venäjän suhteisiin.  

– Suomen Nato-jäsenyys on meille haaste. Me pidämme Natoa agressiivisena liittoumana, sanoo johtava tutkija Sergei Fedorov Venäjän tiedeakatemian Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. 

Fedorov jatkaa, että Suomen Nato-jäsenyys pakottaa Venäjän vahvistamaan länsirajansa puolustamista. 

– Me vastaamme heidän toimiinsa. Ruotsi ja Suomi eivät aiemmin olleet kohteita ohjuksillemme. Nyt ne ovat sitä.

Yksi jutun kuvateksteistä lisää löylyä. 

– Nyt Suomi voidaan ympäröidä aseillamme, sanotaan kuvatekstissä, jonka kuvassa tienviitta osoittaa Helsinkiin. 

Anatoli Tshiganov Venäjän Sotilasennustekeskuksesta arvioi samassa jutussa, että Suomen rajojen läheistyyteen on jatkossa tuotava Iskander-ohjuksia.

Andrei Netshajev puolestaan arvelee samassa jutussa, ettei Nato-jäsenyydellä oli vaikutusta Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan. Hän sanoo myös, että venäläisten Shengen-viisumeiden saanti Suomeen tuskin vaikeutuu Nato-jäsenyyden myötä.

"Junaliikenne poikki russofobian takia" 

Fedorov kuitenkin arvelee, että Nato-jäsenyys saattaa vaikuttaa myös siviilimerenkulkuun Suomenlahdella. Hän antaa Suomen ja Venäjän välisten junayhteyksien katkaisemiseen varsin kummalisen selityksen. 

– Me olemme jo keskeyttäneet junaliikenteen Suomeen russofobian aallon takia. He ovat jo meitä vastaan. Se on epämiellyttävää, mutta me voimme elää sen kanssa, Fedorov sanoo. 

Oivo sanoo, että russofobiaan eli Venäjä-kammoon suhtaudutaan maassa hyvin vakavasti. 

– Jos on mitään, mikä Venäjällä voidaan tulkita russofobiaksi, niin he varmasti tarttuvat siihen helposti, Oivo sanoo.

Hän arvelee, että uutisoinnin sävy saattaa Venäjällä lähitulevaisuudessa muuttua hyökkäävämmäksi, mutta mitään varmuutta siitä ei ole. Hän sanoo, että asiaan vaikuttaa se, ettei Nato-ratkaisusta järjestetä kansanäänestystä.

Lue myös:

    Uusimmat