Näin Venäjän mediassa on reagoitu Suomen Nato-suunnitelmiin: "Ennen he eivät olleet ohjuksiemme kohteita, nyt he ovat"

Lehdistä räväkin on entinen nuorisojärjestöaviisi 

Venäläislehtien nettisivujen etusivulta Suomen Nato-kantaa käsitteleviä uutisia löytää, muttei kovin korkealta.  

Laadukkaana pidetyn Argumenti I fakti (“Argumentteja ja faktoja”) -viikkolehden haastattelema Venäjän kansainvälisten suhteiden tutkimuskeskuksen pääjohtaja Andrei Kortunov sanoo, että Itämerestä tulee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä "Naton järvi". Tämä johtaa hänen mukaansa siihen, että Venäjän on vahvistettava Itämeren laivastoaan. 

Vesti.ru -uutissivusto kertoo Suomen ulkoministeriön kannasta, jonka mukaan Venäjä on Suomelle tärkeä naapuri, mutta suhteet ovat tällä hetkellä sekavat. Sivusto siteeraa ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) Japanin yleisradioyhtiö NHK:n haastattelussa.  

Lue myös: Lue sanasta sanaan: Niinistö ja Marin perustelevat Nato-kantaansa – näin seuraavat päivät vievät Suomea lähemmäs puolustusliittoa

Räväkimpiä kantoja näyttää ilmaisevan suurilevikkinen iltapäivälehti Komsomolskaja pravda, joka perustettiin vuonna 1925 kommunistisen puolueen nuorisojärjestön Komsomolin lehdeksi.  

Populistiseksi ja sensaatiolehdeksi luonnehdittu tabloidi haastattelee laajassa jutussaan useita venäläisiä asiantuntijoita, muun muassa Venäjän talouskehitysministerinä vuosina 1992-93 toiminutta Andrei Netshajevia.

Laajassa jutussa käsitellään Nato-jäsenyyden sekä sotilaallista että  taloudellista vaikutusta Suomen ja Venäjän suhteisiin.  

– Suomen Nato-jäsenyys on meille haaste. Me pidämme Natoa agressiivisena liittoumana, sanoo johtava tutkija Sergei Fedorov Venäjän tiedeakatemian Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. 

Fedorov jatkaa, että Suomen Nato-jäsenyys pakottaa Venäjän vahvistamaan länsirajansa puolustamista. 

– Me vastaamme heidän toimiinsa. Ruotsi ja Suomi eivät aiemmin olleet kohteita ohjuksillemme. Nyt ne ovat sitä.

Yksi jutun kuvateksteistä lisää löylyä. 

– Nyt Suomi voidaan ympäröidä aseillamme, sanotaan kuvatekstissä, jonka kuvassa tienviitta osoittaa Helsinkiin. 

Anatoli Tshiganov Venäjän Sotilasennustekeskuksesta arvioi samassa jutussa, että Suomen rajojen läheistyyteen on jatkossa tuotava Iskander-ohjuksia.

Lue myös: Turkin presidentti Erdogan täräyttää: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi virhe

Andrei Netshajev puolestaan arvelee samassa jutussa, ettei Nato-jäsenyydellä oli vaikutusta Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan. Hän sanoo myös, että venäläisten Shengen-viisumeiden saanti Suomeen tuskin vaikeutuu Nato-jäsenyyden myötä.

"Junaliikenne poikki russofobian takia" 

Fedorov kuitenkin arvelee, että Nato-jäsenyys saattaa vaikuttaa myös siviilimerenkulkuun Suomenlahdella. Hän antaa Suomen ja Venäjän välisten junayhteyksien katkaisemiseen varsin kummalisen selityksen. 

– Me olemme jo keskeyttäneet junaliikenteen Suomeen russofobian aallon takia. He ovat jo meitä vastaan. Se on epämiellyttävää, mutta me voimme elää sen kanssa, Fedorov sanoo. 

Oivo sanoo, että russofobiaan eli Venäjä-kammoon suhtaudutaan maassa hyvin vakavasti. 

– Jos on mitään, mikä Venäjällä voidaan tulkita russofobiaksi, niin he varmasti tarttuvat siihen helposti, Oivo sanoo.

Hän arvelee, että uutisoinnin sävy saattaa Venäjällä lähitulevaisuudessa muuttua hyökkäävämmäksi, mutta mitään varmuutta siitä ei ole. Hän sanoo, että asiaan vaikuttaa se, ettei Nato-ratkaisusta järjestetä kansanäänestystä.

Lue myös: Niinistö aikoo soittaa Putinille – aiheena muuttunut tilanne