Mainos

Venäjä ja Yhdysvallat ovat asettuneet tukemaan vastakkaisia osapuolia Venezuelassa: Voisiko tilanne laukaista myös suurvaltojen välisen konfliktin? – Asiantuntija: "Venäjä lähinnä kiusoittelee"

2:22

Maailman öljyrikkaimman maan taloudellinen vapaapudotus on johtanut ensimmäiseen avoimeen kapinaan presidentti Maduroa kohtaan. Venezuela on viime päivien aikana jakautunut vahvasti kahteen leiriin, mutta niin on myös muu maailma.

Viime vuoden epäselvien presidentinvaalien jälkeen parlamentin puhemies Juan Guaido julistautui keskiviikkona maan presidentiksi. Venezuelassa on pelätty tilanteen eskaloitumista sotilaalliseen väliintuloon, josta esimakua on jo saatu viime päivien mielenosoituksissa.

Ainakin 26 ihmistä on kuollut maan turvallisuuspalvelun ammuttua kohti Maduron vastaisia mielenosoituksia. Sotilaat ovat tulittaneet kiviä heitteleviä mielenosoittajia ainakin kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.

Istuvalla presidentillä Nicolas Madurolla on siis armeijan tuki takanaan, mutta kuinka kauan?

– Noin tuhatta kenraalia hemmotellaan suurilla palkoilla ja hyvillä eduilla, joten he eivät ole ensimmäisinä kapinarivissä. Alempi päällystö ja sotilaat sen sijaan voivat hyvinkin ryhtyä vastustamaan, sillä heidän perheensä ovat tilanteen todellisia kärsijöitä, kertoo Suomen entinen Venezuelan suurlähettiläs Mikko Pyhälä MTV Uutisten haastattelussa.

Pyhälä toteaa, että armeijasta on vuosien varrella jo karsittu mahdollisia loikkareita.

– Venezuelan armeijassa on ollut puhdistuksia vähän väliä. Kuvaavaa on, että melkein puolet maan poliittisista vangeista on sotilaita, Pyhälä sanoo.

Kahden suurvallan väliintulo

Tilanne Venezuelassa ei ole ainoastaan repinyt kansaa kahtia, mutta se on tehnyt syvän kahtiajaon myös maailman suurimpien valtioiden välille. 

Yhdysvallat ilmoitti nopeasti antavansa kaiken diplomaattisen ja taloudellisen tukensa Guaidolle, samalla kertoen, että parlamentti on Venezuelan ainoa laillinen hallinnon osa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin taas kiirehti soittamaan Madurolle "ilmaistakseen tukensa Venezuelan laillisille viranomaisille kotimaisessa poliittisessa kriisissä, joka on provosoitu ulkopuolelta".

Voisiko Venezuelan tilanne aiheuttaa konfliktin myös näiden kahden suurvallan välille?

Pyhälän mukaan tällaista vaaraa ei ole.

– Venäjä on myynyt Venezuelalle paljon aseita, joista se ei ole kaikista saanut maksua, mutta Venäjä lähinnä kiusoittelee Yhdysvaltoja nostamalla lippuansa siellä esille, Pyhälä kommentoi.

Korruptiorahat käyttöön

Yhdysvallat esitti eilen pyynnön YK:n turvaneuvostolle kokoontumisesta Venezuelan tilanteen tiimoilta. 

Myös Suomi otti torstaina kantaa tilanteeseen. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) totesi, ettei Venezuelan presidentillä Madurolla ole oikeutta olla vallassa, koska presidentinvaalit eivät olleet vapaat ja demokraattiset.

– Nyt olisi tärkeää, että EU, Yhdysvallat ja Amerikan valtioiden järjestö loisivat yhdessä sellaisen rahaston, johon voitaisiin kotiuttaa maasta jäädytettyjä korruptiorahoja. Miljardeja dollareita voitaisiin saada auttamaan kärsiviä pakolaisia ja tukemaan aikanaan muodostuvaa siirtymähallitusta, entinen suurlähettiläs Pyhälä ehdottaa ratkaisuksi.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja