Maailman öljyrikkaimman maan taloudellinen vapaapudotus on johtanut ensimmäiseen avoimeen kapinaan presidentti Maduroa kohtaan. Venezuela on viime päivien aikana jakautunut vahvasti kahteen leiriin, mutta niin on myös muu maailma.
Viime vuoden epäselvien presidentinvaalien jälkeen parlamentin puhemies Juan Guaido julistautui keskiviikkona maan presidentiksi. Venezuelassa on pelätty tilanteen eskaloitumista sotilaalliseen väliintuloon, josta esimakua on jo saatu viime päivien mielenosoituksissa.
Ainakin 26 ihmistä on kuollut maan turvallisuuspalvelun ammuttua kohti Maduron vastaisia mielenosoituksia. Sotilaat ovat tulittaneet kiviä heitteleviä mielenosoittajia ainakin kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Istuvalla presidentillä Nicolas Madurolla on siis armeijan tuki takanaan, mutta kuinka kauan?
– Noin tuhatta kenraalia hemmotellaan suurilla palkoilla ja hyvillä eduilla, joten he eivät ole ensimmäisinä kapinarivissä. Alempi päällystö ja sotilaat sen sijaan voivat hyvinkin ryhtyä vastustamaan, sillä heidän perheensä ovat tilanteen todellisia kärsijöitä, kertoo Suomen entinen Venezuelan suurlähettiläs Mikko Pyhälä MTV Uutisten haastattelussa.
Pyhälä toteaa, että armeijasta on vuosien varrella jo karsittu mahdollisia loikkareita.
– Venezuelan armeijassa on ollut puhdistuksia vähän väliä. Kuvaavaa on, että melkein puolet maan poliittisista vangeista on sotilaita, Pyhälä sanoo.