Venezuelan kriisissä valittiin puolia: Venäjä tukee Maduroa, Yhdysvallat ja Britannia Guaidoa – "Kyllä tässä on ainekset isompaankin soppaan"

Venäjän presidentti Vladimir Putin soitti Madurolle "ilmaistakseen tukensa Venezuelan laillisille viranomaisille kotimaisessa poliittisessa kriisissä, joka on provosoitu ulkopuolelta", ilmoitettiin Kremlistä.

Putinin mukaan muiden maiden puuttuminen Venezuelan tilanteeseen on kansainvälisen oikeuden vastainen. Venäjällä on mittavia taloudellisia intressejä Venezuelassa ja se on investoinut miljardeja maan energia-alaan.

Maduron rinnalla pysyi myös Venezuelan puolustusministeri Vladimir Padrino, joka syytti oppositiojohtaja Juan Guaidoa vallankaappauksen käynnistämisestä. Lisäksi kahdeksan pääesikunnan kenraalia ilmoitti televisiossa pysyvänsä "täysin uskollisina ja kuuliaisina" Madurolle.

"Maduro ei ole Venezuelan laillinen johtaja"

Yhdysvallat lisäsi samalla painetta toiselta suunnalta. Ulkoministeri Mike Pompeo varoitti Maduroa käyttämästä voimatoimia mielenosoituksia vastaan ja vaati tukea Guaidolle.

– Keskustelun aika on ohi. Entisen presidentti Maduron hallinto on laiton, Pompeo julisti Amerikan valtioiden järjestön OAS:in kokouksessa Washingtonissa.

Euroopassa Britannian ulkoministeri Jeremy Hunt sanoi kannanotossaan, että Maduro ei ole Venezuelan laillinen johtaja ja että Britannia tukee Guaidon astumista maan johtoon.

– Uskomme, että Juan Guaido on oikea henkilö johtamaan Venezuelaa. Me tuemme Yhdysvaltoja, Kanadaa, Brasiliaa ja Argentiinaa sen toteuttamiseksi, Hunt sanoi lausunnossaan.

Guaido käynnisti yrityksen Maduron syrjäyttämiseksi keskiviikkona ja ilmoittautui virkaatekeväksi presidentiksi.

EU tuomitsee laittomat vaalit

EU-parlamentin italialainen puhemies Antonio Tajani vaati vuorostaan Maduroa eroamaan välittömästi.

Muut EU:n edustajat asettivat sanansa maltillisemmin. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi Ranskan tukevan demokratian palauttamista, ja luonnehti Maduron uusintavaalia laittomaksi. Hän ei kuitenkaan asettunut suoraan tukemaan Guaidoa.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) kommentoi tilannetta todeten, ettei Madurolla ole oikeutta olla vallassa, koska presidentinvaalit eivät olleet vapaat ja demokraattiset. Venezuelan ainoa kiistaton ja legitiimi vallan keskus on perustuslaillisesti valittu parlamentti, Soini kommentoi.

– Kiistaton toimivaltainen elin on parlamentti ja sen puhemies, mutta kestää varmaan aikaan ennen kuin tilanne selviää, Soini arvioi STT:lle puhelimitse Davosista Sveitsistä.

Koska Maduro kuitenkin haluaa pitää vallasta kiinni, tarvittaisiin Soinin mukaan jonkinlaista vuoropuhelua, jotta tilanteessa päästään eteenpäin. Suuri kysymys käynnissä olevan valtataistelun ohella on Venezuelan humanitaarinen kriisi ja väkivallan leviämisen estäminen, Soini sanoo.

– Kyllä tässä on ainekset isompaankin soppaan, Soini sanoi.

Oppositiolla fiksu strategia 

Venezuelan asevoimien kääntyminen jommallekummalle puolelle on ratkaisevaa maan valtataistelussa, arvioi vanhempi tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista (Upi).

Armeija ei ole aivan yhtenäinen: henkilökohtaisia etuja saaneilla korkeilla upseereilla on perusteita tukea presidentti Maduron hallintoa, mutta alemmilla tasoilla on myös paljon tyytymättömyyttä, Wigell sanoo.

– He kärsivät samalla tavalla kriisistä (kuin muu väestö), on pulaa ruoasta ja lääkkeistä, Wigell selittää.

Myös oppositio on hänen mukaansa tällä kertaa nähnyt asevoimien tärkeyden ja yrittää houkutella sotilaita vaihtamaan puolta. Wigellin mukaan hajanaisella oppositiolla tuntuu nyt olevan parlamentin puhemiehen Guaidon johdolla melko fiksu strategia käytössä kansainvälisen paineen hyödyntämisessä.

– Hän (Guaido) selvästikin rakentaa maan laillisesta parlamentista vahvaa instituutiota, eikä rakenna tätä niin paljon oman persoonansa kautta – mitä aiemmat oppositiopoliitikot ovat ehkä liikaa tehneet, Wigell sanoo.