Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä on todettu viime aikoina runsaasti koronatartuntoja. Tällä hetkellä koronatartuntoja varuskunnassa on 49 ja altistuneita 95. MTV Uutisten kansalaisilta saamien viestien perusteella Karjalan prikaatissa ei täysin noudateta karanteenimääräyksiä.
Karjalan prikaati on yksi Suomen suurimpia joukko-osastoja. Korona-aikana tartuntoja on ollut jos jonkin verran, viime aikoina runsaasti. Heinäkuussa varuskunnassa todettiin 100 tartuntaa.
– Perjantain tiedon mukaan varuskunnassa on 49 sairastunutta ja 95 altistunutta. Kotona lomien aikana todettuja tartuntoja on todettu 25, kertoo Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Riku Mikkonen.
Karanteeniin joutuneet on jaettu kuuden henkilön osastoiksi. Osa viettää karanteenin kasarmilla tai muissa sisätiloissa, osa telttamajoituksessa.
– Telttamajoituksella on saatu lisähajautusmahdollisuutta. Samalla pystytään myös antamaan koulutusta, joka muutenkin kuuluu komppanian sen hetkiseen koulutussuunnitelmaan.
Mikkosen mukaan koulutuksia ei aivan tavanomaisesti pysty karanteenien takia järjestämään rajoituksista johtuen, mutta pelkkää odottelua karanteeni ei ole.
Koronatartunnan saaneet ovat keskenään kaartihallissa, joka on muutettu potilaiden lepo- ja majoitustilaksi.
Lue myös: Korona ryöpsähti Karjalan prikaatissa, jo sata tartuntaa heinäkuussa – "Kun nuoret palaavat kahden viikon vapailta…"
Varusmiesten valvominen palvelusaja ulkopuolella hankalaa
MTV Uutiset on saanut viestejä kansalaisilta, jotka ovat olleet huolissaan koronaturvallisuuden järjestämisestä nyt, kun koronatapauksia varuskunnassa on paljon.
Eräs oli esimerkiksi tietoinen siitä, että koronakaranteenissa olevat varusmiehet liikkuvat vapaa-ajallansa muiden joukossa ja kysyi, miksi karanteeni koskee vain palvelusaikaa.
Mikkosen mukaan koronakaranteenit ovat ympärivuorokautisesti voimassa, mutta silti rikkomuksia sattuu.
– Tämä varusmiesten valvominen palvelusajan ulkopuolella on osittainen ongelma. Vaikka meillä on valvojia virka-ajan ulkopuolella, emme kykene täysin kattavaan valvontaan. Osittain karanteenisääntöjä rikotaan varmaan vahingossa, osa ei ota niitä vakavasti ja voi olla, että osa on välinpitämättömiä.
Ohjeita vastaan toimiville asiasta huomautetaan, ja kuten armeijaan kuuluu, heitä käsketäänkin. Mikkosen mukaan rikkomuksiin puututaan kyllä, mutta se on vaikeaa jopa 3 000 hengen varuskunnassa.
– Suurin osa toimii vastuuntuntoisesti, mutta isoon joukkoon mahtuu kaikenlaista.
Mikkonen kertoo, että karanteeniohjeita rikotaan esimerkiksi siten, että maskia ei aina käytetä, ryhmät sekoittuvat tai ryhmäkoot kasvavat liian isoiksi vaikkapa pallopeleissä tai tupakkapaikalla.
– Yksittäinen henkilö saattaa esimerkiksi mennä toiseen ryhmään, jossa on omia kavereita.
Toiminta vaatii suunnitelmallisuutta
Yksi MTV Uutisille viestiä lähettäneistä kertoi, että koronaan sairastumisen takia eristykseen määrätyt ovat olleet muiden mukana harjoituksissa.
Mikkosen mukaan koronatartunnan saaneet ovat voineet osallistua esimerkiksi netin kautta tehtäviin koulutuksiin vointinsa mukaan ja omasta eristystilasta.
– Kaartihallista heitä ei lähetetä minnekään muualle koulutuksiin.
Esikuntapäällikkönä pari viikkoa sitten aloittanut Mikkonen kertoo yllättyneensä, kuinka paljon koronajärjestelyt edellyttävät suunnittelua. Pienemmissä ryhmissä käydään koulutuksissa, ruokailemassa, sotilaskodissa ja saunassa.
– Kokonaisryhmitys on korona-aikana toiminut menetelmällä 2+2+2, eli osa varusmiehistä on aina kaksi viikkoa varuskunnassa, osa maastossa ja osa lomalla.
Saunaan ei pääse joka päivä
Aiemmin mediassa, esimerkiksi Iltalehden haastattelussa osaa varusmiehistä metsäkaranteeniin joutuminen on ahdistanut ja osa on valittanut hygieniatason puutteesta metsäkaranteenin aikana.
– Olemme järjestäneet mahdollisuuksia päästä saunaan maastojakson aikana. Kun karanteeniryhmiä pidetään erillään, saunaan ei pääse joka päivä, eikä niin usein kuin normaalioloissa. Normaalistikin varusmiehillä saattaa olla yli viikon kestävä sotaharjoitus, jossa yövytään maastossa. Ei tämä siis ennenkuulumatonta ole, mutta toki osa tuntee sen erityisen hankalana.
Ymmärrystä omaisten huolelle
Mikkonen ymmärtää, että Puolustusvoimien toiminta kiinnostaa ihmisiä ja varsinkin Karjalan prikaatissa, jossa koronatartuntoja on ollut niin paljon. Mikkonen uskoo tämän johtuvan etenkin siitä, että Vekaranjärvelle tulevat varusmiehet ovat suurimmaksi osaksi Uudeltamaalta, jossa tartuntaluvut ovat korkeita.
– Oikeutetusti omaisia ja läheisiä kiinnostaa, miten Puolustusvoimissa hoidetaan koronajärjestelyt.
Hän vakuuttaa, että Puolustusvoimat yrittää parhaansa mukaan tehdä järjestelyjä koronan leviämisen ehkäisemiseksi.
– Niinhän se on, että missään inhmillisessä toiminnassa ei ikinä päästä täydellisyyteen. On kuitenkin meidänkin etu, että pystymme kouluttamaan varusmiehiä ja pitämään valmiutta yllä. Haluamme, että heillä on mahdollisuus suorittaa palvelus turvallisesti.