Näin korona levisi tulipalon lailla Reserviupseerikoulussa: Sairastuneen telttatoverit ripoteltiin eri joukkueisiin – varusmiehen mukaan testiin pääsi vain voimakkaista oireista

Yli 12 000 uutta varusmiestä astui tänään palvelukseen 2:20
Näin koronavirukseen varauduttiin, kun uudet alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa.

Haminassa ei oltu hereillä vihollisen iskiessä. Reserviupseerikoulussa ei ollut ollut yhtään koronatapausta, ja kasarmilla nukuttiin Ruususen unta. Yksi varusmies sai tartunnan vapaa-ajan bilettämisestä ja toi sen ampumaharjoituksiin.

Osa varusmiehistä kokee, että torjuntatoimiin ryhdyttiin liian hitaasti. Erityisesti metsäleiriltä paluu meni pahasti pieleen.

– Metsässä oli yksi sairaana ja hän sai positiivisen tuloksen koronatestistä. Metsästä paluun jälkeen hänen teltassaan ollut porukka ripoltetiin eri joukkueisiin. Sen ratkaisun seurauksena yhden ihmisen korona levisi yhdestä teltasta muihin porukoihin, nimettömänä pysyttelevä varusmies harmittelee.

Haminan varuskunnan terveysaseman päällikkölääkäri Ville Ronkainen myöntää, että tartuntoja on tullut runsaasti, mutta sanoo tilanteen olevan pikkuhiljaa hallinnassa.

– Meillä liikkeellä oleva koronavirus tarttuu todella herkästi. Moni altistuneista on saanut tartunnan. On herännyt epäilyjä, että kyseessä on brittimutaatio. Saamme lisätietoa parin viikon sisällä, Ronkainen kertoo.

Koulutuksia jatkettiin tartunnoista huolimatta

Ronkaisen mukaan nyt altistuneet ja sairastuneet on saatu erilleen muista. Kritiikkiin siitä, että toimet olisivat olleet hitaita, hän vastaa seuraavasti.

– Olemme toimineet testaamisessa ja eristystoimissa sen mukaan, mitä tilanne on vaatinut. Henkilö on eristetty terveistä ja testi on otettu, kun hänelle on tullut oireita. Positiivisen testin jälkeen on kartoitettu altistuneet, Ronkainen toteaa.

MTV:n haastattelema varusmiestoveri kertoo, että eristys on osittain ollut hyvin hoidettu. Hän on ymmärtänyt, että suurimmalla osalla eristykseen joutuneista on todettu koronatartunta.

– Koulutuksia kuitenkin jatkettiin aluksi, vaikka sairastuneita ja altistuneita oli useita. Oli paljon nuhaisia tyyppejä ja silti kapteeni totesi meille aluksi, että vain voimakkaista oireista mennään testeihin ja eristykseen, varusmies ihmettelee.

Koronatoimet olivat hänen mukaansa vaihtelevalla tasolla ennen ensimmäistä tartuntaa: maskeja pidettiin ja joukkueet olivat erillään.

Varusmies kertoo olevansa flunssainen.

– Viime viikon testi oli negatiivinen ja tänään otettiin uusi. Veikkaan, että tulee positiivinen tulos. Olimme viime viikolla vielä samassa tuvassa ja koulutuksissa henkilöiden kanssa, joilla oli korona, varusmies kertoo.

Nyt heidän koulutuksensa on laitettu tauolle.

"En tunnista, ettei testiin pääsisi"

Ronkainen kertoo, että oireiset erotetaan terveistä saman tien ja testataan. Vastauksen saaminen kestää pari päivää, ja jos tulos on positiivinen, aloitetaan altistuneiden kartoitus.

– En tunnista, että olisi ongelmaa testiin pääsemisessä halutessaan tai tarvittaessa. Altistuneet testaan viidentenä ja 12. päivänä altistumisesta. Heille tulee kerran viikossa testi. Mikäli oireita ilmenee, niin siihen pääsee kyllä myös heti, Ronkainen toteaa.

Hän jatkaa, että eristyksestä ei pääse pois, vaikka ensimmäinen testi on negatiivinen. Sen kesto on joka tapauksessa 14 vuorokautta altistumisen jälkeen.

– Henkilö voi kantaa tautia ja tartuttaa oireettomanakin. Koronaviruksen itämisaika saattaa olla jopa 14 vuorokautta, Ronkainen avaa.  

Inhimillistä lipsumista voi tapahtua

Puolustusvoimilla on kaikkiaan 18 terveysasemaa eri puolilla Suomea. Niitä johdetaan Riihimäellä sijaitsevan Sotilaslääketieteen keskuksen kautta.

– Tartunnan tulo varuskuntaan ei tarvitse kuin yhden henkilön. Meillä on sääntö, että altistuneena tai sairaana ei tulisi palata varuskuntaan vaan jäädä sairastamaan kotiin. Kaikki eivät noudata sitä, kenttälääkinnän palveluyksikön johtajan sijainen, lääkintäkomentaja Petri Kangaspunta kertoo.

Hän vastaa kritiikkiin, jota osa varuskunnista on saanut koronatoimien hoitamisesta, että myös armeijassa pätee samat inhimillisyyden lait kuin muuallakin yhteiskunnassa.

– Samanlaista lipsumista voi tapahtua myös henkilökunnan osalta tai sitä ei ymmärretä, että on altistuttu. Lisäksi oireettomat kantajat on mahdoton huomata ajoissa, Kangaspunta sanoo.

Lomien menetys vie halut puhua oireista 

Korona-aikana varuskunnissa on otettu käyttöön niin sanottu 2+2+2-periaate. Käytännössä se tarkoittaa, että porukka on jaettu kolmeen osastoon, joista kukin on vuorollaan koulutuksessa kasarmilla. Ensin ollaan kaksi viikkoa ampumakoulutuksessa metsässä. Sen jälkeen siirrytään koulutukseen kasarmille kahdeksi viikoksi, minkä jälkeen alkavat lomat.

– Jos on ollut noin neljä viikkoa kiinni varuskunnassa ja viimeisinä päivinä tulee oireita, niin ymmärtää ettei välttämättä halua kertoa siitä. Se johtaisi siihen, että lomat palavat aika isolta porukalta. Mikään järjestely tai käsky ei ole täysin aukoton. Aina pieni osa toimii eri tavoin, Kangaspunta painottaa.

Hän toteaa, että kyseessä on ilmiö, jonka kanssa täytyy pärjätä. Vaikka Puolustusvoimissa pitää totella ohjeita ja käskyjä, eivät kaikki noudata niitä. Puolustusvoimissa on pelkästään henkilökuntaa kaikkiaan noin 12 500 henkeä.

– Siihen mahtuu ihmisiä, joilla on erilaisia näkemyksiä koronasta. Oma tuntuma on, että suurin osa näistä tapauksista on huolimattomuutta ja infektio tuotu vahingossa varuskuntaan, Kangaspunta pohtii.

Hän jatkaa, että Puolustusvoimat haluaisi rokottaa sekä varusmiehet että henkilökunnan mahdollisimman nopeasti.

– Rokottaminen on sairaanhoitopiirien käsissä, emmekä ole voineet vaikuttaa siihen, Kangaspunta sanoo.

Korjattu Kangaspunnan etunimi Seposta Petriksi kello 13.59.

Lue myös:

    Uusimmat