Varusmiehet avautuvat koronan kehnosta torjumisesta armeijassa – aterioita altistuneiden kanssa, samat vessat, soppakauhoja ei puhdisteta

– Esimerkiksi Säkylässä Porin prikaatissa yksi karanteeniin laitettu yksikkö söi (saamamme tiedon mukaan) pakkiruokaa, kunnes joukkueen karanteeni loppui, kun taas toinen yksikkö jatkoi normaalia elämää muonituskeskusruokailulla, vaikka komppanian sisällä oli tartunta. Käytännöt eivät siis aina ole johdonmukaisia, Grönroos kertoo.

– Ohjeet saattavat olla hyvinkin tarkat ja yksityiskohtaiset, mutta niihin on ehkä reagoitu hitaasti ja käytännön toimet ovat vaihdelleet yksikkökohtaisesti. Ja mitä järkeä siinä sitten on, että toisaalla noudatetaan tiukkoja sääntöjä mutta toisaalla lipsutaan, Grönroos kysyy.

Lue myös: Korona ryöpsähti Porin prikaatissa: Tällä viikolla ainakin 15 tartuntaa, karanteenissa yli 100, lomat siirtyvät

Lomien menettäminen ongelma

Grönroos pitää ongelmana myös sitä, että varusmies menettää lomansa, jos hän kertoo mahdollisista koronan oireista. Samalla loma voi palaa kokonaiselta komppanialliselta miehiä ja naisia.

– Jos varusmies ilmoittaa oireistaan, kun hän on juuri lähdössä lomille, käytännössä koko lähipiirissä oleva porukka, jopa koko joukkueellinen tai komppaniallinen väkeä, joutuu karanteeniin, ja kaikkien lomat palavat. Se voi johtaa siihen, että oireita pantataan ja yritetään näyttää terveeltä. Pahimmillaan sieltä lähdetään altistuneina tai taudin kantajina liikkeelle.

Grönroos ei syytä varusmiehiä, vaan järjestelyä.

– On ihan kauhea tilanne, että ihmiset ovat olleet siellä vaikkapa yli kuukauden, ja yhden oireista riippuu se, pääseekö porukasta lomalle kukaan.

Ketään ei pidä uhkailla puhumisesta

Grönroos tähdentää myös sitä, että varusmiesten on voitava kertoa palvelukseen liittyvistä epäkohdista vapaasti ilman pelkoa siitä, että he joutuvat siitä vaikeuksiin palveluspaikassaan.

– Etenkin jos ihmisiä on asetettu vaaraan altistua koronalle, siitä on jopa velvollisuus kertoa eteenpäin. Ketään ei sellaisessa tilanteessa pitäisi uhkailla millään seuraamuksilla, Grönroos toteaa.

– Ymmärrän, että myös varusmiesjohtajien pinna on varmasti kireällä, mutta suuttuminen yleisistä varotoimista muistuttamisesta on liikaa. Ruokahuollossa tulee muistaa tehokas hygienia ja ottimien desinfiointi, ja tästä muistuttaminen on vain positiivinen asia.

Kuvassa varusmiehiä jonottamassa bajamajaan Loviisassa Uudenmaan sulkupaikalla viime keväänä.© juha metso/All Over Press

"Sairaat, altistuneet ja terveet syövät aina erillään"

Porin prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Ari-Pekka Väänänen kiistää Porin prikaatin puolesta väitteet siitä, terveet varusmiehet joutuisivat syömään samoissa tiloissa koronalle altistuneiden kanssa.

Väänäsen mukaan sairaat, hengitystieinfektio-oireiset, altistuneet ja terveet syövät aina erillään.

– Ruokalassa valmistettu ruoka toimitetaan hengitystieinfektio-oireisille, tartunnalle altistuneille ja koronapositiivisen testituloksen saaneille lämpöastioissa yksiköihin, eli kasarmeihin, tai erillisiin lepo-osastoihin. Kaikille heille tilataan ateria, eikä mitään valmisteta turhaan biojätteeseen heitettäväksi, Väänänen selvittää sähköpostilla. 

– Varuskuntaravintolassa taas ruokaillaan porrastettuna osastoittain, ja jakovälineet vaihdetaan osastojen vaihtuessa.

Erillisiin vessoihin ei ole mahdollisuutta

Väänänen kertoo, että eri ryhmille ei ole Porissa mahdollista järjestää täysin omia wc-tiloja.

– Lepo-osastoilla on erilliset wc-tilat, mutta kiinteiden tilojen ja suihku-wc-konttien määrä on rajallinen. Tilapäiskäytössä on niin sanottuja bajamajoja. 

Väänänen kertoo myös, että kaikki altistuneet testataan.

– Myös oireettomat testataan, osa useampaan kertaan, Väänänen toteaa.

Vapaajakso taas alkaa Porin prikaatissa Väänäsen mukaan suunnitellusti ja varusmiehille ennakolta ilmoitetun aikataulun mukaisesti, paitsi jos varusmies on määrätty karanteeniin tartunnan tai altistumisen vuoksi.