Huolestuttava kehitys: Varusmiehillä on ollut heinäkuussa enemmän koronaa kuin koko viime vuonna yhteensä

Koronavirus on jo pitkään levinnyt etenkin nuorten aikuisten keskuudessa, ja näin ollen epidemia on jälleen kiihtynyt myös varusmiehillä.

Puolustusvoimien mukaan heinäkuun aikana varusmiehillä oli todettu maanantaiyöhön mennessä yhteensä 131 tartuntaa.

MTV Uutisten haastatteleman Rannikkoprikaatin esikuntapäällikkö Heikki Heilalan mukaan prikaatissa on todettu tämän jälkeen kuusi uutta tartuntaa, joten tartuntoja on koko Suomessa heinäkuun ajalta ainakin 137.

Koko viime vuoden aikana tartuntoja todettiin varusmiehillä yhteensä 98. 

Tilanne ei ole silti yhtä vaikea kuin maalis- ja huhtikuussa, joista kummankin aikana tautitapauksia rekisteröitiin yli 200.

Tartuntojen heinäkuisen kiihtymisen taustalla eri varuskunnissa on osaltaan uuden saapumiserän aloittaminen 5. heinäkuuta.

– Rannikkoprikaatissa koronatilanne on kehittymässä vakavampaan suuntaan. Meillä astui palvelukseen uusi saapumiserä 2/21, joka toi mukanaan uusia tartuntaketjuja ja tautitapauksia prikaatiin, Heilala kertoo.

– Tosin meillä on takana puolentoista vuoden taistelu koronaa vastaan, ja tiedossa olevat toimenpiteet ovat osoittautuneet hyviksi ja toimiviksi, Heilala huomauttaa.

119 varusmiestä eristyksissä Rannikkoprikaatista

Tiiviisti asuvilla varusmiehillä yksikin positiivinen testitulos voi tarkoittaa laajaa altistumista ja sitä kautta varusmiesten siirtymistä eristyksiin.

Eristys merkitsee tyypillisesti eristysmajoitusta varuskunta-alueella. Toisaalta moni varusmies on saanut tiedon altistumisesta kesken lomien, ja nämä varusmiehet ovat karanteenissa kodeissansa.

Rannikkoprikaatista eristyksissä on tällä hetkellä 119 varusmiestä. Yksikään palvelus ei ole vielä keskeytynyt koronan takia.

– Kenenkään palvelusta ei lähtökohtaisesti koronapandemian takia keskeytetä. Kaikki keskeytykset arvioidaan yksilöllisesti, ja tähän ei vielä ole ollut tarvetta.

Eristyksissä oleville varusmiehille järjestetään koulutusta esimerkiksi etäyhteyksien avulla.

Vaikka järjestelyt tuottavat omat haasteensa, sotilastaidot saadaan kyllä Heilalan mukaan opetettua.

– Puolustusvoimissa pystytään toimimaan erityistilanteessa. Pystymme joustavasti mukauttamaan koulutussuunnitelmia, Heilala sanoo.

Varusmiesliitto on tyytyväinen järjestelyihin

Varusmiesliitolta puolustusvoimien koronajärjestelyt saavat pääasiassa kiitosta.

Toisin kuin aiemmin epidemian aikana, liitolle ei ole tullut viime aikoina paljoa yhteydenottoja varuskuntien koronajärjestelyihin liittyen.

Puheenjohtaja Atte Grönroosin mukaan varusmiesten henkinen jaksaminen on toki koetuksella, kun tuvissa joudutaan viettämään pienillä porukoilla pitkiä aikoja ja mahdollisuudet aktiviteetteihin vapaa-ajalla varuskunta-alueella ovat hyvin rajalliset.

– Voi aika ylpeydellä sanoa, että kyllähän me olemme nähneet ihan huikeaa tsemppaamista varusmiesten suunnalta. Tämä on nähty yhteisenä taisteluna, kaikki joutuvat tekemään uhrauksia tässä, Grönroos sanoo.

Palautumista varten halutaan pidempiä taukoja

Varusmieskoulutus on korona-aikana pyörinyt laajalti niin sanotulla 2+2+2-mallilla, jossa kaksi viikkoa kerrallaan vietetään kasarmimajoituksessa, kaksi viikkoa maastomajoituksessa ja kaksi viikkoa lomalla. 

Lomille pääsee siis tavanomaista harvemmin. Varusmiesliitto vaatiikin, että palautumismahdollisuudet taataan myös palvelusarjessa.

– Siitä ei saa tinkiä missään tapauksessa. Kenenkään etu ei ole se, että palveluksessa ollaan väsyneitä eikä jakseta osallistua koulutukseen täydellä motivaatiolla, Grönroos linjaa.

Esimerkiksi palvelusviikonloppujen aikatauluista voisi Varusmiesliiton mielestä löytyä väljentämisen varaa.

– Haluamme, että sinne jätettäisiin vähän pidempiä taukoja, jolloin palautuminen voisi olla parempilaatuista, Grönroos toteaa.