Puolustusvoimissa on kirjattu tämän päivän tietojen mukaan 3 360 vahvistettua koronatartuntaa koko epidemian alusta laskien. Niistä noin kolmannes eli 1 188 on tältä vuodelta, siis viimeiseltä kahdelta viikolta.
Puolustusvoimat taistelee koronaa vastaan erottamalla sairastuneet, altistuneet ja terveet toisistaan eri tiloihin. Ongelmaksi on kuitenkin noussut majoitustilojen puute.
Esimerkiksi Panssariprikaatissa Parolassa on turvauduttu terveiden varusmiesten osittaiseen telttamajoitukseen. Karjalan prikaatissa telttamajoitusta ei vielä ole tarvinnut ottaa käyttöön, mutta siihen varaudutaan jo.
– Majoitustilat ovat tiukoilla sen takia, että koronasairaille ja altistuneille tarvitaan omat tilat. Muitakin kuin kasarmitiloja on otettu käyttöön, mm. liikuntahalli. Telttamajoituksen käyttöönotto on seuraava vaihe ja siihen on jo valmistauduttu, kertoo Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Riku Mikkonen.
Säkylässä ja Niinisalossa toimiva Porin prikaati on saanut lämpimät tilat riittämään.
– Me hyödynnämme molemmilla paikkakunnilla olevia kriisinhallintakoulutuksessa käytettyjä tukikohtia, joissa on mahdollisuus majoittua majoituskontteihin. Niissä on tasainen lämpö, sähkö ja juokseva vesi. Näiden lisäksi me olemme ottaneet rakennuksia muusta käytöstä tähän tarkoitukseen, kertoo Porin prikaatin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Matti Honko.
Santahaminan varuskunnassa Helsingissä toimivasta Kaartin jääkärirykmentistä kerrotaan samaa: sisätilat ovat riittäneet.
– Telttamajoitusta ei ole tarvinnut ottaa vielä käyttöön. Olemme pystyneet majoittamaan kaikki varusmiehet sisälle lämpimään. Tilanteen pahentuessa voimme joutua majoittamaan varusmiehiä myös telttoihin, kertoo Kaartin jääkärirykmentin esikuntapäällikön sijainen everstiluutnantti Olli Järvinen.
Sairaiden ja altistuneiden matkustamista vältetään, mutta jonkin verran sitäkin on jouduttu tekemään. Santahaminasta on lähetetty kotiin sairastamaan varusmiehiä ja vapaaehtoista palvelusta suorittavia naisia.
– Näin toimitaan vain, jos se kyetään toteuttamaan siten, etteivät he altista muita kotimatkalla ja kotihoidossa ollessaan. Näissä tapauksissa varusmiehet ovat liikkuneet joko pisarasuojatulla taksilla tai omalla kyydillään, kertoo everstiluutnantti Järvinen.
Sen sijaan esimerkiksi Porin prikaatissa ja Karjalan prikaatissa sairastuneet ja altistuneet ovat pysyneet varuskunnassa.
Pitkään kiinni, pitkät vapaat
Koronan alkamisen myötä kevättalvella 2020 varuskunnissa siirryttiin noudattamaan mallia, jossa varusmiehet ovat pitkään kiinni ilman iltalomia tai muita vapaita, mutta sen jälkeen seuraa pitkä vapaajakso. Mallissa on kolme vaihetta. Ensinnäkin varuskunnassa tapahtuva koulutus, sitten maastojakso ja kolmentena vapaajakso.
Varuskunnat ovat muovanneet jaksosysteemiä omasta näkökulmastaan mahdollisimman tarkoituksen mukaiseksi. Esimerkiksi Porin prikaatista kerrotaan, että jaksot eivät ole tasamittaisia.
– Jakso kestää vähintään viikon ja enintään kaksi viikkoa, jakson kesto vaihtelee koulutusrytmin mukaan, sanoo everstiluutnantti Honko.
Karjalan prikaatista lomakiertoa kuvaillaan näin.
− Varusmiehet on jaettu kolmeen suureen osastoon, joista alokasjakson jälkeen pääsääntöisesti yksi osasto on vuorollaan lomajaksolla ja kaksi osastoa on koulutuksessa. Rytmitys on toistaiseksi 4+2 eli neljä koulutusviikkoa ja kaksi lomaviikkoa. Tällä tavoin saadaan hajautettua joukkoa ja majoitustilat riittävät paremmin tässä erityistilanteessa, kertoo everstiluutnantti Riku Mikkonen.
Kaartin jääkärirykmentissä peruskuvio on sama, mutta jakso kestää viikon.
– Perusperiaate lomakierrossa on alokasjaksosta eteenpäin 2+1 eli kaksi viikkoa palveluksessa ja yksi viikko kotona, kertoo everstiluutnantti Järvinen.