Lääkejäämien puhdistamiseen jätevesistä etsitään uusia keinoja. Jätevedenpuhdistamoille päätyy suuria määriä lääkeaineita, joita ei pystytä nykyisillä puhdistusmenetelmillä poistamaan jätevesistä. Vesistöihin päätyykin paljon lääkeaineita, joilla on vaikutuksia esimerkiksi kaloihin.
Jätevedenpuhdistamot on rakennettu poistamaan jätevedestä fosforia, typpeä ja kiintoaineita, mutta ei lääkeaineita. Sen takia lääkeaineet päätyvätkin suoraan puhdistamojen läpi vesistöihin. Ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua.
– Mitään sellaista yhtä menetelmää, joka poistaisi kaikki lääkeaineet, ei ole. Lähinnä todellisuus tulee olemaan, että on yhdistelmä eri puhdistusmenetelmistä. Tässä meidän kolmivuotisessa tutkimushankkeessa tutkitaan eri menetelmiä ja tullaan antamaan suosituksia kustannustehokkaista menetelmistä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Taina Nystén.
Tuhansia kiloja särkylääkettä vesiin
Jätevedenpuhdistamoille päätyy suuria määriä lääkeaineita. Yhdelle puhdistamolle voi vuodessa tulla 1-6 kiloa estroni-hormonia, 20-40 kiloa tulehduskipulääke diklofenaakkia ja 900-3000 kiloa Suomen eniten käytettyä särkylääkettä parasetamolia. Vesistöihin joutuessaan ne ja muut lääkeaineet saavat kalat vaihtamaan sukupuolta tai käyttäytymään aggressiivisesti. Vesistöihin päätyvät lääkeaineet voivat myös lisätä bakteerien vastustuskykyä antibiooteille eli antibioottiresistenssiä. Kaikkia vaikutuksia ei vielä edes tunneta.
– Monet lääkeaineista ovat eliöihin kertyviä, pysyviä. Ne voivat myös muuntua toiseen muotoon ja keskenään siellä jätevedessä muodostaa erilaisia yhdistelmiä niin muiden haitallisten aineiden kuin lääkeaineiden kanssa. Uusia tutkimuksia tarvittaisiin paljon, sanoo Nystén.
Sveitsissä lääkejäämät poistetaan
Esimerkiksi Sveitsissä lääkejäämät poistetaan jätevedestä kunnallisilla puhdistamoilla.
– Sveitsissä poisto rahoitetaan verolla eli kaikki kansalaiset maksavat siitä. Kansalaista kohden kyse ei ole isoista summista, arvioi Nystén.
Ruotsissa puolestaan on otettu käyttöön potilaille ja lääkäreille tarkoitettu ohjeistus.
– Siinä on suositeltu eri sairauksiin ympäristön kannalta parempia lääkeaineita, biohajoavia lääkeaineita, huomauttaa Nystén.
Lääkejäämät pois jo sairaaloissa
Nyt Suomessa on ryhdytty selvittämään kannattaisiko lääkejäämät poistaa jätevesistä jo syntypaikoilla kuten lääketehtaissa ja sairaaloissa.
– Silloin me saadaan suurempi lääkekuorma kerralla kiinni. Se ei pääsisi hoitolaitoksista sekoittumaan kunnallisen jätevedenpuhdistamon veteen, jossa on isommat vesimäärät ja se pitoisuus laimenee ja puhdistaminen saattaa olla hankalampaa, pohtii Nystén.
Vanhoihin laitoksiin voi kuitenkin olla hankala rakentaa puhdistamoja, koska tilaa on rajallisesti. Uudisrakennuksissa tai laajennuksissa jätevedenpuhdistamon rakentaminen olisi helpompaa.
Lainsäädäntö ei ainakaan vielä velvoita poistamaan lääkejäämiä jätevesistä. EU on kuitenkin asettanut 7 lääkeainetta tarkkailulistalle ja niiden poistamista puhdistamoilla saatetaan tulevaisuudessa vaatia.