Vauvaikäisenä koettu köyhyys voi vaikuttaa lapseen vielä nuoruudessa

Köyhien lasten määrä kasvaa 1:59

Vauvaikäisenä eli alle kolmivuotiaana koettu perheen köyhyyden vaikutukset ovat havaittavissa vielä nuoruudessa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston tutkimuksesta.

Video: Köyhien lasten määrä kasvaa

Vauva-aikana koettu köyhyys voi ilmetä nuoruudessa teiniraskauksina, mielenterveysongelmina, peruskoulun varaan jäämisenä ja rikoksina. THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari kertoo STT:lle, että hyvinvointiongelmien ja köyhyyden välinen yhteys oli tutkimuksessa laajalti huomattavissa. Köyhyyden mittarina tutkimuksessa käytettiin toimeentulotuen saamista.

 Aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että pitkäaikainen köyhyys on lapselle haitallista. On kuitenkin ollut epäselvää, miten eri-ikäisenä koettu köyhyys vaikuttaa lapseen.

Tuoreessa tutkimuksessa lapsuudenaikainen köyhyys havaittiin sitä vakavammaksi, mitä kauemmin köyhyysjakso oli perheessä kestänyt ja mitä nuorempana lapsi oli köyhyyden kokenut.

Tutkimuksen mukaan tätä voi selittää se, että varhaislapsuudessa kehitetään kognitiivisia ja vuorovaikutuksellisia kykyjä, jotka luovat edellytykset yhteiskunnassa pärjäämiseen. Aikaisemmat elämänvaiheet taas luovat pohjaa tulevien vaiheiden kehitykselle, mikä voi selittää vauva-ajan köyhyyden erityistä haavoittavuutta.

–  Muista tutkimuksista tiedetään, että perheissä, joissa on taloudellisia hankaluuksia, vanhemmat ovat usein kuormittuneita ja joutuvat miettimään vain tätä hetkeä, eivätkä he ajattele niin paljon lapsen tulevaisuutta, Ristikari toteaa.

Lapsiperheiden köyhyys on ongelma

Lapsiperheiden köyhyys on erikoistutkija Ristikarin mukaan iso ongelma Suomessa. Ristikari kertoo, että tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoon, johon on kerätty Suomessa vuonna 1987 syntyneiden noin 60 000 henkilön tietoja sikiökaudelta 25-vuotiaiksi asti.

Jopa 11  000 perhettä oli saanut toimeentulotukea ennen kuin nuoret olivat täyttäneet 21 vuotta.

–  Osittain tätä voi selittää myös 1990-luvun lama, mutta taloudellinen niukkuus on vaivannut myös muitakin kohortti-ikäluokkia, Ristikari kertoo.


Lue myös:

    Uusimmat