Varo kesäjuhlien parkkisakkoansaa – taustalla sääntö, jonka tulkitseminen ei ole yksiselitteistä

Valmistujaiset ja muut kesän juhlat ovat otollisia kohteita pysäköinnintarkastajille. Kun juhlapaikoilla ja asuinalueilla järjestetään tilaisuuksia, joihin saapuu runsaasti väkeä, voivat pysäköintipaikat olla kortilla. Tämä saattaa johtaa siihen, että autoja pysäköidään huolimattomasti esimerkiksi teiden varsille.

Yksi kompastuskivi on maastopysäköinti. Maaston katsotaan alkavan siitä, mihin tien reuna loppuu. Maastoliikennelaissa todetaan, että moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua, eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa.

Taajaman ulkopuolella moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäyttämiseen ja pysäköimiseen tien välittömään läheisyyteen taas ei tarvita lupaa, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä pysäköinnistä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa.

Lue myös: Täysin sallittu pysähtymistapa tunnetaan huonosti – helsinkiläispuiston parkkisirkus "valitettavan tuttu" riesa

Sakotuskäytännöt vaihtelevat

Liikenneturvan mukaan esimerkiksi tien reunaviiva ja piennar ovat vielä tien osia.

– Pysäköinti siten, että ajoneuvon toisen puolen renkaat ovat reunaviivan päällä tai pientareella, on sallittua, Liikenneturva kertoo verkkosivuillaan.

Liikenneturvan mukaan maastopysäköintiin ei kuitenkaan ole mitään nyrkkisääntöä. Tulkinta on tilanteesta riippuen joko helppoa tai hyvin hankalaa.

– Tulkinta lienee helppoa tilanteissa, joissa tiemerkinnöin ja tien päällysteen muodossa pystytään selkeästi päättelemään, että tilanteessa on maalatulla reunaviivalla erotettu piennar.

Sen sijaan esimerkiksi hiekkatien reunasta voi olla vaikea hahmottaa, mihin tie päättyy ja mistä "maasto" alkaa. Nurinkurista on sekin, että kyseinen raja voi olla hämärtynyt nimenomaan pysäköinnistä johtuen, jos esimerkiksi viheralueen reuna on rikkoutunut. Tien hiekkainen ja mutainen reuna voi todellisuudessa olla viheraluetta, jos se sellaiseksi on kaavassa merkitty.

– [Siihen], missä vaiheessa tien tai kadun reuna muuttuu maastoksi, ei ole löydettävissä yksiselitteistä käsitettä tai tulkintaa, Liikenneturva toteaa.

Liikenneturvan mukaan parhaan vastauksen pysäköinnin luvallisuudesta saaneekin kunnan pysäköinninvalvonnasta, joka suorittaa valvontaa kunnassa tehtyjen päätösten ja ohjeiden mukaisesti.

Lue myös: Mikä kellonaika parkkikiekkoon pitää oikeasti asettaa? Tässä ohjeet heille, jotka eivät kehtaa kysyä tyhmiä

Lähde: Liikenneturva