Vantaa luopuu Kirkko ja kaupunki -lehdestä, koska rahalle ei saa tarpeeksi vastinetta – muut maksaneet jo nyt Vantaan osuutta

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti tiistai-iltana irtisanoa pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen sopimuksen Kirkko ja kaupunki -lehden rahoittamisesta. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Lue myös: Piispa Laajasalon mielestä kohuttu Halla-aho-keskustelu oli hyvä järjestää

Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat perustivat Kirkko ja kaupunki -lehden vuonna 2017. Vantaan maksuosuus lehden toimittamisesta on noin 18 prosenttia, eli noin miljoona euroa vuodessa.

Päätöksen peruminen on periaatteessa mahdollista, sillä Vantaan seurakuntayhtymä haluaa pienentää maksuosuuttaan Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Tavoitteena ovat 25 prosentin, eli noin 250 000 euron säästöt yhteisestä mediasta. Tuo raha halutaan käyttää muunlaiseen viestintään.

Jos Vantaa ei saa neuvoteltua uutta sopimusta, se irtautuu lehdestä vuoden 2021 alussa.

Helsinki ja Espoo maksavat Vantaan kuluja

Vantaan seurakuntien kirkkovaltuutettu Soili Haverinen teki kirkkoneuvostossa irtisanomisesta esityksen, joka tuli myös valtuuston päätökseksi. Haverinen sanoo, että Vantaan maksamalle miljoonalle ei ole saatu lehdessä riittävästi näkyvyyttä.

– Pitäisi palvella seurakuntaelämää niin, että tuotaisiin seurakuntaelämää lähemmäs vantaalaisia, Haverinen sanoo.

Lue myös: Kirkon kellot soivat Helsingissä Leijonien kotiinpaluun kunniaksi – yksi kirkko otti varaslähdön jo eilen

Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki sanoo, että Vantaan kustannukset lehdelle ovat noin 20 prosenttia kuluista, eli enemmän kuin mikä Vantaan seurakuntien maksuosuus on.

– Helsinki ja Espoo ovat käytännössä subventoineet vantaalaisia noin 100 000 eurolla vuodessa.

Viestintää muunkielisille

Heinimäki sanoo, että Vantaan mahdollinen irtautuminen ei ole kuolinisku Kirkko ja kaupunki -lehdelle. Sen sijaan Vantaan irtautuminen voi olla kuolinisku pääkaupunkiseudun yhteiselle kirkkomedialle.

– Tähän jää Espoo, Kauniainen ja Helsinki. Onhan se aika vino kuva täkäläisestä elämästä.

Lue myös: Kirkolliskokous puolsi yhden kummin hyväksymistä

Kirkkovaltuutettu Soili Haverinen taas toivoo, että Vantaan seurakuntien viestintää kohdennetaan jatkossa nykyistä monipuolisemmin eri kohderyhmille. Haverinen puhuu suomen- ja ruotsinkielisen viestinnän lisäksi tiedottamisesta myös muunkieliselle väestölle.

– Vantaallahan on Suomen kaupungeista suurin ulkomaalaistaustaisten väestöosuus. Maahanmuuttajataustaisista vain kolme prosenttia kuuluu kirkkoon. Pitäisi katsoa, miten saamme kohdennettua viestintää eri kielille ja kohderyhmille, Haverinen sanoo.