Vankilanjohtaja kertoo: Tällaista on naisvankien elämä

Tammi-Moilanen kertoo, että naisen on myös vaikeampi hyväksyä rooliaan vankina.

– Joskus naisvangit ovat pyytäneet, että heitä koskevissa ilmoituksissa ei mainittaisi sanaa ”vangit”, vaan korvattaisiin tämä sana vaikka ”asukkailla”. Vankilassa vanki on fakta, mutta ei kuitenkaan pidä unohtaa, että nainen toki voi olla muutakin, kuten äiti tai sisar, Tammi-Moilanen toteaa.

Päivä vankilassa

Vankilan päivärytmi riippuu paljon siitä, mihin vankilaan on joutunut. Päivärytmi on avovankilassa erilainen kuin suljetussa. Suljetulla puolella yksikään ovi ei aukea ilman, että joku ensin avaa lukituksen.

Suljetussa vankilassa päivä kuluu pitkälle omassa sellissä. Selliin tarjoillaan ateriat. Jos vangilla on hyvää onnea ja hän käyttäytyy hyvin, hänelle voidaan tarjota työtoimintaa. Työtoiminnasta huolimatta illat kuluvat pääsääntöisesti vangin omassa sellissä.

Työtoiminta suljetussa vankilassa on Tammi-Moilasen mielestä kuin sadan vuoden takaista. Naisille tarjotaan käsitöitä, keittiö- ja siivoustyötä.

– Kangaspuut löytyvät varmaan jokaisesta naisten suljetusta vankilasta, johtaja naurahtaa.

Vankilan työtoimintaa. Tässä tehdään suodattimia.Lehtikuva/ Marja Airio

Hän lisää, että nykyisin naisetkin voivat tehdä miehille perinteisiä töitä, kuten maalaamista tai liikennemerkkien valmistamista.

Moilasen mukaan ongelma on, että nykyisin Suomessa työllistyy eniten palvelualoilla, ja niihin ei saa vankilasta työkokemusta muurien ulkopuolelle.

Lasten tapaaminen tärkeää

Vangit odottavat paljon vankilan ulkopuolisia tapaamisia ja postia.

Erityisesti naisille vankilan ulkopuoleiset sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Noin 66 prosentilla naisvangeista on alaikäisiä lapsia.

– Aina naiset alkavat vankilassa selvittämään, miten saavat tavata lapsiaan, kertoo Tammi-Moilanen

– Miehetkin voivat olla isiä ja suhteet lapsiin olla läheisiä, mutta tämä ei korostu samalla tavalla kuin naisilla.

Naiset myös pitävät useammin yhteyttä omiin vanhempiinsa. Miehet saattavat radikaalisti katkaista kaikki välit ulkopuoliseen elämään jouduttuaan lusimaan.

Vankilassa opitut läksyt

Tammi-Moilanen muistaa erään vangin joskus todenneen: ”Vankeus on ankeaa, vaikka olisi vangittuna ranskalaiselle viinitilalle”.

Kukaan ei halua vankilaan tieten tahtoen koskaan palata, vaikka ulkopuolisen silmin vankila voi joillekin yhteiskunnasta syrjäytyneille tarjota paremmat olot.

– Kuitenkin vanki on aina riistetty omasta maailmasta ja alistettu toimimaan vankilan sääntöjen mukaisesti.

Samuli Edelmann ja Juha Veijonen esittivät päärooleja elokuvassa HäjytLehtikuva/ Handout

Vankilaelämää ei kestä mikäli ei laitostu, se on välttämätöntä ja väistämätöntä. Nainen ei todennäköisesti enää uudelleen vankilaan palaa. Tammi-Moilanen kertoo, että yli puolet naisista on vankilassa ensikertalaisena.

– Kymmenestä naisvangista seitsemän oppii läksynsä ensimmäisellä kerralla, ja kolme palaa uudelleen, hän kertoo.

Mikä naisvangissa aiheuttaa hämmästystä?

Tammi-Moilanen epäilee viihdeteollisuutta suurimmaksi syyksi sille, miksi naisen joutuminen vankilaan hämmästyttää enemmän kuin miehen linnatuomio.

– Nauramme miesrikollisille kuten vaikkapa Häjyille. Mies voi esimerkiksi elokuvassa ottaa oikeuden omiin käsiinsä, jollain tavalla siinä on miehinen kunnia. Elokuvissa on sympaattisia miesrosvoja. Sanopa jokin elokuva, jossa tämä symppis-rosvo olisi nainen? johtaja kysäisee.

Hänelle itselleen ei tule mieleen mitään muuta elokuvaa kuin Thelma ja Louise.

– Ja siitäkin elokuvasta on jo paljon aikaa!

Studio55.fi/ Erja Haverinen

Nämä ovat maailman karmeimmat vankilat: kirveellä hakkaamista ja ihmissyöntiä

"Vankilassa naisen on oltava kova kundi"

Vankilasta vapautunut äiti: Oma häpeä on vahva

Vankilapsykologi: Tämä on usein väkivallantekojen takana

Mies joutui vankilaan puukotuksesta − tällaista on vaimon elämä

Pitkäaikainen vanginvartija: Jos joutuu pelkäämään, ei ole oikealla alalla