Vankien tapaamiset ja lomat evättiin kuukausia sitten – oikeusasiamies vaatii selvitystä koronarajoitteista: "Vangeilta ja omaisilta on tullut satoja yhteydenottoja"

Perhetapaamiset ja lomat peruttiin vankilassa koronan vuoksi – epätietoisuus raastaa vankien mieliä:"Aika tuntuu normaalia pidemmältä" 3:25
Katso video: Perhetapaamiset ja lomat peruttiin vankilassa koronan takia – epätietoisuus raastaa vankien mieltä.

Vankien tiukat rajoitukset koronaepidemian aikaan ovat kiristäneet hermoja useissa vankiloissa. Useat vangit ovat kannelleet rajoituksista eduskunnan oikeusasiamiehelle. Maaliskuun puolivälistä lähtien vankiloihin ei ole sallittu vierailijoita eivätkä vangit ole päässeet lomille kuin poikkeustapauksissa. Näin ollen vangit eivät ole tavanneet läheisiään kuukausiin.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen pyysi huhtikuun lopussa Rikosseuraamuslaitokselta omasta aloitteestaan selvitystä ja tietoa Risen toiminnasta koronavirusepidemian aikana.

– Apulaisoikeusasiamies haluaa selvittää, miten koronavirusepidemia on vaikuttanut vankiloiden toimintaan sekä vapautensa menettäneiden kohteluun ja olosuhteisiin, selvityspyynnössä todetaan.

Lisäksi apulaisoikeusasiamies tiedusteli selvityspyynnössään onko keskushallintoyksikkö havainnut, että nykyinen lainsäädäntö ei joltakin osin mahdollista pandemiatilanteessa välttämättömien rajoitusten asettamista.

Oikeusasiamies haluaa selvittää, mitkä lainsäädännön mahdolliset ongelmakohdat ovat.

Vankiloiden toimenpiteistä haluttiin tietoa

Apulaisoikeusasiamies pyysi Riseä selvittämään aikajärjestyksessä, milloin ja mihin toimenpiteisiin keskushallintoyksikkö on kevään aikana ryhtynyt ohjeistaessaan vankiloita.

Pölönen halusi Riseltä tietoa myös miten on huolehdittu, että vangit ja heidän omaisensa saavat tietoa koronavirusepidemiasta ja sen aiheuttamista toimenpiteistä.

Lisäksi apulaisoikeusasiamies halusi selvitystä siitä, onko vangeille annettu tietoa koronaviruksen vaikutuksesta heidän oikeuksiinsa ja onko heidän läheisiään tiedotettu miten he voivat pitää yhteyttä vankiin.

Pölönen halusi keskushallintoyksikköä hankkimaan jokaisesta vankilasta selvityksen siitä, minkä verran vankien mahdollisuutta videopuheluihin ja puhelimen käyttöön on lisätty korona-aikana.

"Ei saa johtaa epäinhimilliseen kohteluun"

Eduskunnan oikeusasiamies toimii YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen kansallisena valvontaelimenä. Kansallisen valvontaelimen tehtävänä on ennaltaehkäistä huonoa kohtelua tekemällä säännöllisiä tarkastuksia.

Koronaepidemian vuoksi oikeusasiamies ei ole voinut tehdä tarkastuskäyntejä vankiloihin, joten apulaisoikeusasiamies pyysi Rikosseuraamuslaitokselta selvitystä omasta aloitteestaan.

Euroopan kidutuksen vastainen komitea muistutti maaliskuun lopulla, että vapautensa menettäneiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen koronavirustilanteessa.

– Koronaviruksen edellyttämät suojaavat toimenpiteet eivät saa kuitenkaan johtaa vapautensa menettäneen epäinhimilliseen tai nöyryyttävään kohteluun, apulaisoikeusasiamies kirjoitti Riselle lähettämässään selvityspyynnössä.

Vangeille tietoa suullisesti ja kirjallisesti

Rikosseuraamuslaitos antoi oikeusasiamiehelle vastauksen kesäkuun alussa.

Risessä perustettiin 3. maaliskuuta koronapandemian vuoksi valmiusryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran 16. maaliskuuta.

13. maaliskuuta Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja antoi suosituksia vankiloiden toimintaan esimerkiksi vankisiirtoihin, tapaamisiin ja lupakäytäntöön liittyen. Tuolloin tiedotettiin myös tapaamisten ja toimintojen rajaamisesta väliaikaisesti.

Vangit eivät siis maaliskuun puolenvälin jälkeen ole tavanneet läheisiään kasvotusten, eivät vankilassa tai sen ulkopuolella.

Rajoituksia ryhdyttiin purkamaan harkitusti kesäkuun alusta alkaen. Silloin lievennettiin vankiloisen sisäisiä rajoituksia, mutta ulkopuolisten tapaamiset ja poistumisluvat on edelleen vangeilta kielletty.

Keskushallintoyksikön mukaan vankiloissa vankeja on tiedotettu rajoituksista ja koronaviruksesta suullisesti ja kirjallisesti.

– Vankiloissa on myös keskusteltu vankien kanssa ja vastattu heidän kysymyksiinsä sekä pidetty infotilaisuuksia. Vankilat eivät ole laajemmin tiedottaneet omaisia, mutta omaisilta tulleisiin kyselyihin on vastattu, Risen vastauksessa todetaan.

Useat vangit ovat kevään aikana olleet yhteydessä MTV Uutisiin ja he ovat kertoneet, ettei heille ole annettu riittävästi tietoa ja perusteluja rajoituksista.

Videopuhelut lisääntyneet merkittävästi

Rikosseuraamuslaitoksen vastauksen mukaan lähes kaikissa vankiloissa on poikkeusaikana lisätty mahdollisuutta vankien videopuheluihin. Useassa vankilassa videopuhelujen käyttö onkin lisääntynyt merkittävästi.

– Esimerkiksi Riihimäen vankilassa videotapaamisten määrä on kahdeksankertaistunut koronavirusepidemiaan edeltävään aikaan verrattuna. Pelson vankilassa videopuhelut ovat lisääntyneet 40 prosenttia ja Jokelan vankilassa mahdollisuudet videopuheluihin ovat ainakin kaksinkertaistuneet, selvityksessä sanotaan.

Useimmissa vankiloissa kaikki haetut videotapaamiset on Risen mukaan pystytty toteuttamaan.

Satoja yhteydenottoja

Rajoituksista on myös kanneltu. Keskushallintoyksikköön on tullut yksi kantelu, joka koski lapsen tapaamisia koskevia rajoituksia.

– Yhteydenottoja vankiloiden henkilökunnalta, vangeilta ja asiakkailta, vankien ja asiakkaiden omaisilta sekä sidosryhmiltä ja kansalaisjärjestöiltä on tullut keskushallintoyksikön eri virkamiehille arvioiden perusteella yhteensä satoja, selvityksessä kerrotaan.

Vankien ja omaisten yhteydenotot ovat liittyneet tapaamisiin, perhesuhteiden ylläpitoon, poistumislupiin ja siviilityölupiin.

– Varsinkin poikkeusolojen alkuvaiheessa vangeilta ja vankien omaisilta tulleissa yhteydenotoissa korostui epätietoisuus ja arvostelu riittävän tiedottamisen puutteesta. Tiedustelujen lisäksi yhteydenotoissa on esitetty arvostelua keskushallintoyksikön linjauksiin.

– Vangit ovat pitäneet epäjohdonmukaisena poistumislupien ja tapaamisten peruuttamista samaan aikaan, kun siviilityölupa mahdollistaa joidenkin vankien vankilan ulkopuolella käynnin, Risen vastauksessa sanotaan.

Vangit ovat myös valittaneet epäyhtenäisistä toimintatavoista ja käytännöistä eri vankiloiden välillä.

Koronavirusepidemian aikana vankilat ovat tehneet laajasti yhteistyötä vankiterveydenhuollon kanssa.

Yhteistyössä on varauduttu mahdollisiin tartuntatapauksiin ja ennakoitu koronalle mahdollisesti altistuneiden vankien terveydenhuollon järjestämistä. Vankiloissa on kuitenkin koko kevään ajan vältytty tartunnoilta eikä vangeilla ole todettu koronaa.

Lainsäädännössä ongelmia

Rikosseuraamuslaitos toteaa vastauksessaan eduskunnan oikeusasiamiehelle, että nykyinen lainsäädäntö ei parhaalla mahdollisella tavalla mahdollista välttämättömien rajoitusten asettamista vankiloissa. Laki on siis puutteellinen.

– Koska vankeuslakiin tai tutkintavankeuslakiin ei sisälly menettelyllisiä säännöksiä rajoitustoimenpiteistä pandemiatilanteissa, toimenpiteet tulee perustaa tartuntatautilakiin.

Risen mukaan koronapandemian alkuvaiheessa vankilat sovelsivat vankeuslain kohtaa, jonka nojalla vanki voidaan määrätä pidettäväksi erillään sen estämiseksi, että vanki vaarantaa muun henkilön henkeä tai terveyttä. Tutkintavankeuslaissa on vastaava säännös.

– Lakia on tulkittu niin, että taudin leviäminen aiheuttaa laissa tarkoitettua vaaraa, mutta tulkinta on ongelmallinen. Lainkohdassa on tarkoitettu pikemminkin vangin aktiivista toimintaa, jonka päämääränä on toisen vahingoittaminen väkivaltaa käyttämällä, Rise myöntää.

Keskushallintoyksikkö ohjeisti vankiloita luopumaan pykälän soveltamisesta huhtikuun lopulla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Useita ongelmakohtia

Tällä hetkellä vangin karanteeniin määrääminen ja eristäminen tehdään tartuntatautilain nojalla ja päätökset tekee vankiterveydenhuolto.

– Lainsäädännöstä ei löydy riittävässä määrin tukea osastokohtaisten rajoittamistoimenpiteiden tekemiselle, vaan rajoitusten on kohdistuttava tartuntatautilaissa säädettyjen toimenpiteiden kohteena oleviin henkilöihin. Joissakin tilanteissa olisi perusteltua mahdollistaa väliaikaisten osastojen päiväjärjestysten muuttaminen vapautensa menettäneiden terveyden suojaamiseksi, vastauksessa todetaan.

Risen mukaan lainsäädännön ongelmakohtia liittyy myös tapaamisiin, poistumislupiin ja eri toimintoihin.

– Nykyisen koronatilanteen kaltaisten pandemioiden aikana olisi tärkeää, että lainsäädäntö selkeästi mahdollistaisi poikkeustilan aikana välttämättömät rajoitukset vankien toimintoihin ja liikkumiseen vankilassa ja vankilan ulkopuolelle sekä vankilaan suuntautuvan liikenteen rajoittamisen esimerkiksi tapaamisten osalta.

Keskushallintoyksikkö lähettikin selvityksensä myös oikeusministeriöön, jotta lakimuutoksia harkittaisiin.

Vangeilta useita kanteluita

Myös eduskunnan oikeusasiamies on saanut suoraan vangeilta kanteluita poikkeusoloista.

Maaliskuun puolivälin jälkeen tällaisia kanteluita oli tullut viime perjantaihin mennessä 34 kappaletta. Jokainen kanteluista koski ainakin joltakin osin koronaepidemian vaikutuksia. Valtaosa kanteluista koski sitä, että vangeille ei ole myönnetty tapaamisia eikä poistumislupia.

Lisäksi yksittäisiä kanteluita on tehty muun muassa liikuntamahdollisuuksien heikkenemisestä, kun vankiloiden liikuntatilat olivat kiinni kevään ajan, ja ansioiden vähentymisestä.

Kanteluista 13 on jo ratkaistu, eikä mikään niistä antanut aihetta oikeusasiamiehen toimenpiteisiin.

Kahdessa ratkaisussa tilanne oli korjattu Rikosseuraamuslaitoksessa ja yksi kanteluista oli peruutettu.

Vangit ovat kannelleet oikeusasiamiehelle varsin tasaisesti eri puolilta Suomea, sekä avolaitoksista että suljetuista vankiloista.

Rikosseuraamuslaitoksessa pohditaan tällä viikolla ulkoisten rajoitusten lieventämistä. Ulkoisista lievennyksistä, kuten tapaamisoikeuksista ja lomien mahdollistamisesta, on tarkoitus tehdä keskushallinnossa esitys vielä ennen juhannusta.

Lue myös:

    Uusimmat