Murhasta tuomittu Jape, 34, ei tiedä, koska hän näkee perheensä seuraavaksi – tapaamiskielto kiristää ilmapiiriä: "Kun väärällä tyypillä palaa kerran pinna, niin…"

Perhetapaamiset ja lomat peruttiin vankilassa koronan vuoksi – epätietoisuus raastaa vankien mieliä:"Aika tuntuu normaalia pidemmältä" 3:25
Kuuntele haastattelu: tällaista on poikkeuksellinen korona-aika vangin näkökulmasta – “Kun perheen tuoma voima viedään pois, se tuntuu vahvassakin vankimielessä tosi pahalta”

Vankilatapaamiset kiellettiin virusepidemian hillitsemiseksi. Elinkautisvanki Jape on nähnyt perheensä viimeksi helmikuussa. Japen mukaan tapaamisten peruminen kiristää vankien hermoja. Närää on aiheuttanut myös se, että kielto ei näytä koskevan kaikkia vankeja. 

Lukuisina aamuina Jape, 34, pitää vanhasta Nokia-puhelimesta linjaa auki Helsingin Kontulassa sijaitsevaan kerrostalokotiin, jossa kaksi alakouluikäistä poikaa puurtaa koulutehtävien parissa etäopetuksessa. 

Puhelimessa isä yrittää opastaa heitä läksyissä ja varmistaa, että oppivelvollisuudet todellakin tulevat hoidetuksi. Avovaimo käy töissä, huolehtii kodista ja lapsista. Jape haluaisi auttaa virusepidemian hankaloittamassa perhearjessa ja olla mahdollisimman paljon läsnä, mutta toistaiseksi se on hankalaa.

Maksimituomio murhasta

Jape on murhasta tuomittu elinkautisvanki. Vankilavuosia on takana reilut viisi ja jäljellä ainakin kuusi ja puoli. Kun vähintään 12 vankeusvuotta on kulunut, hän voi hakea ehdonalaiseen.

Viime lokakuusta alkaen hän on suorittanut rangaistustaan Pirkanmaalla Vilppulan avovankilassa, noin tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Avotalo on tunnettu miellyttävästä luonnonläheisestä miljööstään. Siksi se on monen perheellisen vangin suosiossa.

Kelvollisista olosuhteista huolimatta vankilassa istuvan perheenisän psyykkinen taakka on ollut viime kuukausina aiempaa raskaampi.

Seuraavaa kertaa ei toistaiseksi ole

Rikosseuraamuslaitos Rise linjasi maaliskuussa, ettei missään vankilassa toistaiseksi järjestetä tapaamisia. Vankeja voivat tavata ainoastaan asianajajat ja poliisit.

Vangit saavat poistua laitoksista vain erityistapauksissa, kuten läheisten hautajaisiin.

Epidemiatilanteen kehittymistä on vaikea arvioida, vaikka viruksen vuoksi asetettuja yhteiskunnallisia rajoitetteita onkin jo osin purettu. Toistaiseksi Rise ei ole antanut vangeille minkäänlaista ennustetta perhetapaamisten alkamisesta.

– Elinkautistuomiossa vapautumispäivä ei ole tiedossa. Se on elämistä jatkuvassa epävarmuudessa. Olen vankilassa ihan syystä, mutta lasten ja avovaimon näkeminen jaksottavat elämääni päivästä toiseen.

– Nyt, kun seuraavat näkemiset ovat yksi iso kysymysmerkki, turhautuminen todella kasvaa, Jape sanoo.

Vanki toivoo luovuutta

Vanki penää Rikosseuraamuslaitokselta luovempaa toimintaa tapaamisten järjestämisessä.

Japen mukaan vangit voisivat tavata läheisiään fyysiset turvavälit huomioiden esimerkiksi avovankiloiden pihalla ja suljetuissa laitoksissa muovisermien takaa.

Vankiyhteisön puolesta hän toivoo, että Rise harkitsisi vaihtoehtoisten tapaamisten järjestämistä ja niiden suunnittelua.

Esimerkiksi helsinkiläinen palvelukoti on ratkaissut vastaavan ongelman rakentamalla pihalleen konttiin niin sanotun tapaamistuvan, jossa omaiset voivat tervehtiä vanhuksia muovipleksin takaa mikrofoniin puhuen.

Pinna voi palaa

Sovellettuja tapaamismuotoja ei toistaiseksi ole suunnitteilla. Asian vahvistaa Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtaja Ari Juuti.

– Perhetapaamisten käynnistämisen ajankohdasta ei ole tietoa, mutta siinä vaiheessa kun rajoituksia aletaan purkamaan, se on tarkoitus tehdä suunnitellusti ja vaiheittain. Vielä tällaista suunnitelmaa ei ole tehty, hän kertoo.

Japen mielestä tapaamiskielloissa kytee turvallisuusriski. Vankeusaika ahdistaa monia pitkäaikaisvankeja joka tapauksessa. Perhekontaktien puuttuminen altistaa mielen stressille ja ikävälle.

Jape pitää mahdollisena, että vankiloissa voi koronaeristyksen aikoina ilmetä tavanomaista enemmän vihanpurkauksia.

Toisin sanoen vangit voivat olla vaaraksi itselleen, toisille vangeille ja vankiloiden henkilökunnalle. Kiven sisässä huolet painavat mieltä eri tavalla kuin vapaana ollessa ja pienetkin asiat voivat räjähtää käsiin, Jape kuvailee. 

– Koen, että itselläni on nykyisin vahva mieli. Pystyn sopeutumaan, vaikka juuri nyt lusiminen tuntuukin tosi vaikealta. Tiedän, että vankiloissa on paljon tulisemmalla temperamentilla varustettuja ihmisiä, joista osa ei osaa ratkoa ongelmia kuin väkivallalla. Heillä sytytyslanka ei ole kovin pitkä. Ja kun väärällä tyypillä palaa kerran pinna, niin…

Vilppulan avovankilassa ei tällä hetkellä ole omaa vankilapsykologia, mutta tarvittaessa ammattilainen hankitaan videoyhteyden päähän.

Myös turvallisuusjohtaja Juuti painottaa, että henkisen kuormituksen vähentämiseksi ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi psykologin palvelut olisivat nyt tarpeellisia vangeille.

Ex-jengipomo kävi lomailemassa

Vankiloiden koronarajoitteet eivät kuitenkaan koske aivan kaikkia vankeja. Japen mielestä tilanne on omiaan lisäämään kaunaa ja ärsyyntymistä vankien keskuudessa.

Se on kuultavissa myös hänen äänestään.

Jape viittaa MTV:n taannoiseen uutiseen, jonka mukaan Aarnio-vyyhtiin kytkeytyvä ex-jengipomo Keijo Vilhunen sai lomaluvan poikansa syntymäpäiville.

Jokelan vankilassa Vilhusen lomaa ihmeteltiin suuresti myös henkilökunnan keskuudessa. 

– Tietyt vangit nauttivat erityisoikeuksista ja heitä koskevat eri säännöt kuin muita. Tätä lomaa on ihmetelty paljon kun tiedetään, millaisia rajoituksia korona-aika on aiheuttanut kaikkialla. Vilhusen loma on myös täysin vastoin keskushallintoyksikön ohjeita, MTV:n lähde kommentoi tapausta.

Turvallisuusjohtaja Ari Juutin mukaan Vilhusen tapauksessa vankilanjohtaja on tehnyt yksittäisen lomapäätöksen omaan harkintaansa perustuen, ja siihen hänellä on vankeuslainmukainen oikeus.

"Liikunnan ilo on ollut pakko löytää"

Avovankilassa kontaktit muihin vankeihin ja henkilökuntaan on minimoitu. Vangit saavat liikkua avotalon alueella vapaasti, kunhan sovitut velvollisuudet ja työt tulevat hoidetuksi.

Vilpulassa on noin 70 vankipaikkaa. Neljässä talossa on erikokoisia soluasuntoja. Japella on oma asuinhuone. Yhteisen oleskelutilan hän jakaa toisen vangin kanssa.

Korona-aikana kanssalusijoiden asunnoissa ei saa vierailla, sauna ei lämpene ja syömässä käydään porrastetusti. Viime kuukaudet elinkautisvanki on niputtanut ikäväänsä säännöllisen voimailun, ruuanlaiton ja avoimen ammattikorkeakoulun verkkokurssien avulla.

– Aamu alkaa tavanomaisesti ilmoittautumisella luokkatilaan. Nyt ilmoittautumisestakin on koronan takia luovuttu. Käytännössä vartijan tapaaminen avainten palautusta varten voi olla päivän ainoa kontakti, hän kertoo.

– Liikunnan ilo on ollut pakko löytää. Lenkkipolulla ja salilla pystyy purkamaan aggressioita. Muiden vankien kanssa voi pihalla ohi kulkiessa vähän heittää jerryä, mutta siihen se sosiaalisuus jää. Puhelut perheen kanssa ovat päivälistan ykkösenä.

Puhelimet koko ajan käytössä

Vilppulassa vangeilla on käytössään vankilan hankkimat matkapuhelimet. Tavanomaisesti ne kerätään pois yötä vasten, mutta poikkeusolojen aikaan näin ei tehdä. Vanhalla Nokialla voi soittaa ja lähettää tekstiviestejä läpi vuorokauden.

Lisäksi vangit voivat sopia läheistensä kanssa esimerkiksi Skype-videopuheluita ja rustata perinteisiä postikirjeitä.

Jape on tyytyväinen videopuhelumahdollisuuksiin, mutta huomauttaa, etteivät ne korvaa kasvokkaisia tapaamisia ja niiden merkitystä.

7 perhetapaamispäivää kuussa

Vilppulassa hänellä on mahdollisuus tavata perhettään seitsemänä päivänä kuukaudessa. Käytännössä tapaaminen saadaan järjestettyä noin neljänä päivänä.

Matkan taittaminen Vilppulaan ei ole kätevin mahdollinen.

Ensin avovaimo ja lapset ottavat junan Helsingistä Tampereelle ja Tampereelta Vilppulaan, josta viimeisin osuus taitetaan "taksilla metsän keskelle". Matkaan kuluu aikaa ja rahaa, mutta perillä odottavat olosuhteet ovat vaivan väärti. Jape, avovaimo ja lapset mieltyivät paikkaan Vilppulassa aiemmin pidetyn perheleirin aikana.

Tapaamiset pidetään isommissa, kodinomaisissa kaksioissa. Asunnoissa on keittiö- ja kylpyhuonetilat, makuuhuone ja olohuoneessa levitettävät sohvat.

– Jos käy hyvä tuuri, kuukaudessa saattaa olla pari kahden päivän mittaista perhetapaamispäivää. Vaimon töiden vuoksi pidempiä aikoja emme oikein pysty järjestämään.

Mitä vastata lapsille?

Kesällä 2018, ollessaan vielä Sörnäisten vankilassa, Jape sai opiskelupaikan restonomilinjalta helsinkiläisestä ammattikorkeakoulusta. Vielä tuolloin hänelle ei hellinnyt vankilasta lupaa, jonka nojalla hän olisi voinut aloittaa opinnot ja käydä koulussa päivittäin.

Jape anoi opintojen lykkäystä kahdella vuodella, haki ja pääsi Vilppulan avotaloon viime lokakuussa. 

Elokuuhun mennessä Helsingistä saatu opiskelupaikka on otettava vastaan tai sen menettää. Opintojen aloittaminen vaatisi kuitenkin paluuta pääkaupunkiseudulle, jossa avovankiloiden olosuhteet eivät ole perhetapaamisiin yhtä ihanteelliset kuin Vilppulassa.

Metsien ja järven läheisyys tarjoaa lapsille erilaisia elämyksiä kuin kotiseutu Kontulassa, Jape ajattelee.

Hänen poikansa ovat nyt 8- ja 10-vuotiaita. He ehtivät varttua myöhäisteineiksi, ennen kuin isä pystyy olemaan heidän elämässään läsnä.

Viime viikkoina lapset ovat kyselleet tiheästi tapaamisten perään. Vastausta ei ole antaa. 

– Joku voi varmasti ajatella, että taas siellä joku vanki vonkuu oikeuksiensa perään. Itse olen rangaistukseni ansainnut, mutta toivottavasti vankiviranomaiset miettisivät asiaa lasten näkökulmasta koronatilanteen pitkittyessä. Lapsille olisi tärkeää nähdä kumpaakin vanhempaansa säännöllisesti, vaikka kyseessä olisikin vanki.

Haastateltava esiintyy artikkelissa omasta pyynnöstään lempinimellään oman ja perheensä yksityisyyden suojaamiseksi.

Lue myös:

    Uusimmat