Yhdelle vankila on kärsimystä ja toiselle hyvä asia, pohtii Uutisaamun haastattelussa dosentti Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.
Hän kertoo, että kun onnellisuusmittauksissa suomalaisten keskiarvo on kahdeksan, on se vankien joukossa lähempänä kuutta. Tulos on siis kohtuullisen matala.
– Vankilassa ei ole niin hyvät olot kuin siviilissä, mikä onkin yksi vankilan tehtävä: Muistuttaa, että rikoksia ei saa tehdä, Kainulainen sanoo.
Hän kuitenkin kertoo, että hyvinvointierot ovat merkittäviä eri vankiryhmien välillä, riippuen muun muassa siitä, minkä teon vuoksi he ovat vankilaan päätyneet.
Väitöskirjatutkija Karoliina Suonpää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoo, että vankien elinolot ovat yleensä olleet huomattavan heikot jo ennen vankilaan päätymistä, ja ne ovat sitä myös sieltä päästessä. Hän on tutkinut itse väkivaltarikollisten vankilauraa, ja tulosten perusteella heistä puolet päätyi takaisin vankilaan.
Koska monella vangilla on ongelmia työllisyyden, perhe-elämän, päihteiden ja esimerkiksi oppimisvaikeuksien kanssa ennen vankilaan päätymistä, voi rangaistusaika Suonpään mukaan tarjota osalle vangeista myös mahdollisuuden positiiviseen muutokseen esimerkiksi päihdeongelmien selättämisen osalta. Näin tuomion suorittamiseen käytetty aika voi auttaa henkilöä kohti rikoksetonta polkua.