Miten pää kestää vuosien tutkintavankeuden? "Suomessa eristys ei tarkoita pimeää koppia"

Vankiterveydenhuollon poliklinikoiden vastaava ylilääkäri Jorma Aarnio (ei ole sukua Jari Aarniolle) sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että suomalaisessa vankilamaailmassa eristyksissä oleminen ei tarkoita täydellistä virikkeettömyyttä tai pientä koppia vankilan kellarissa.

– Eristystäkin on erilaista. Silloin, kun joutuu tutkinnallisista syistä eristyksiin, tarkoitetaan, ettei pidetä yhteyttä ulkomaailmaan sen vuoksi, ettei pääse vaikuttamaan asian selvittelyyn. Onhan siellä kuitenkin sitten esimerkiksi vankilatyöntekijöiden kanssa erilaista yhteistoimintaa.

Vangeilla, jotka ovat 23 tuntia vuorokaudessa pelkästään itsensä seurassa, on mahdollisuus televisioon, pelikonsoliin tai radioon ja kirjastoon.

Ylilääkäri muistuttaa, että ihminen on sosiaalinen olento ja tarvitsee kuitenkin kontaktia muihin. Vaikka jonkinlaisia virikkeitä olisikin.

– Ihminen on ihminen vasta toisten ihmisten kautta, Aarnio sanoo.

Aika pysähtyy, muiden elämä etenee

Pitkän eristyksen vaikutukset riippuvat asiantuntijan mukaan paljon ihmisestä itsestään. Jos on taipumusta masennukseen tai ahdistushäiriöihin, eristys voi olla kova kokemus.

Vankilan ulkopuolella eristyksissä olevan perhe, omaiset ja läheiset jatkavat normaalia elämää muun yhteiskunnan tahdissa. Ylilääkäri Aarnion mukaan se vaikuttaa vangin mielenterveyteen.

– Tavallaan aika pysähtyy. Muistot pysähtyvät siihen hetkeen, kun viimeksi nähtiin. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi henkilösuhteisiin aika tavalla.

Ylilääkärin mukaan eristys ei välttämättä jätä jälkiä ihmiseen, jos sen jälkeinen ympäristö on tarpeeksi hyvä ja tukeva. Aarnio ottaa toisenlaiseksi esimerkiksi IRA:n terrori-iskuista syyttömänä vangittujen parissa tehdyn seurannan, joka osoittaa, että koko elämä voi kääntyä päälaelleen esimerkiksi alkoholin ja kariutuneiden ihmissuhteiden vuoksi.

Ylilääkäri pitää eristyksen käytön ja samalla oikeuden toteutumisen rajaa vaikeana kysymyksenä. Vankilat panostavat vähenevästä väestä huolimatta Aarnion mukaan yhä enemmän kuntoutukseen. Iso kysymys on, rikoksen laadusta riippuen, tarvitaanko eristämistä.

– Hyvä, että näitä asioita mietitään. On yhteiskunnan etu, että ihminen ei menetä toimintakykyään, eikä tule hyödyttömäksi yhteiskunnan näkökulmasta. Toisaalta täytyisi myös kärsiä oikeudenmukainen rangaistus. Siinä joudutaan tasapainoilemaan näiden asioiden kanssa.