Valtioneuvoston kanslia (VNK) säilöö hallitustyössä syntyvää kirjallista aineistoa arkistoon, jonka se tulkitsee jäävän julkisuuslain ulkopuolelle.
VNK:n tulkinnan takia esimerkiksi toimittajat eivät saa tietoja tällä tavalla arkistoiduista asioista. Kaksi kokenutta oikeustieteen professoria tyrmää VNK:n menettelyn lainvastaisena.
Emeritusprofessori Olli Mäenpää ja julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen katsovat, että jos asiakirjat on tarve arkistoida, ne ovat automaattisesti myös julkisuuslain piirissä. Tämä ei tarkoita, että kaikki asiakirjat olisivat julkisia, mutta ne voidaan silloin pitää salassa vain sisällön perusteella ja julkisuuslaissa mainituista syistä.
– Hallituksen arkisto on perustettu arkistolain nojalla. Julkisuuslain mukaan arkisto ei voi olla julkisuuslain ulkopuolella. Sisäisiä viranomaisselvityksiä eivät voi olla sellaiset asiakirjat, jotka julkisuuslain mukaan liitetään arkistoon, sanoo hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää.
VNK:n käytäntö on ollut voimassa jo ennen nykyistä julkisuuslakia, joka tuli voimaan vuonna 1999. Julkisuuslain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei niitä ole erikseen säädetty salaisiksi.
Mäenpää: Aika hurja ajatus
Hallituksen arkistosta määrätään VNK:n antamassa määräyksessä. Määräyksen mukaan hallituksen arkistoon siirretään ”sellaiset ministerien, näiden erityisavustajien ja valtiosihteerien tehtävien hoidossa syntyneet tai vastaanotetut asiakirjat kuten sähköpostikirjeenvaihto, jotka eivät kuulu viranomaisen asiakirjoina arkistoitaviksi sekä lisäksi hallituksen ministerityöryhmien, iltakoulun ja hallituksen neuvottelujen asiakirjat”.