Valtioneuvoston kanslia ei luovuta Marinille lähetettyjä lobbausviestejä Veikkaus-rahoista – professori ihmettelee valikoivaa salailua

Muutaman päivän julkisen keskustelun jälkeen hallitus päätti lokakuussa Marinin aloitteesta perua yhteensä 77 miljoonan euron leikkaukset.

STT pyysi Marinin sekä leikkaukset esitelleen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) saamat kansalaispalautteet, tuensaajien viestit, viranomaisten viestit ja ministerien mahdolliset vastaukset niihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimitti Kurvisen saamat viestit, joissa on kovasanaista palautetta kulttuuriväeltä. Osa viesteistä on lähetetty myös Marinille. VNK ei kuitenkaan luovuttanut Marinin saamia viestejä.

Kurvisen saamissa viesteissä toivotaan esimerkiksi hallitusohjelman korjaamista, sillä palautteenantajan mukaan leikkaukset ovat ohjelman tavoitteiden vastaisia. Viesteissä kritisoidaan myös Marinin kulttuuriväelle pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa järjestämiä juhlia, jotka pidettiin vain pari päivää ennen kuin Kurvinen julkisti tarkemman leikkauslistan.

Video: Lokakuussa ihmeteltiin, miten kohuttujen kulttuurileikkausten käy.

Professori kritisoi VNK:n salauspäätöstä

Valtioneuvoston kanslia vetoaa vastauksessaan olla luovuttamatta sähköpostiviestejä siihen, että kansalaiskirjeet eivät ole viranomaisen asiakirjoja vaan kuuluvat hallituksen arkistoon. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta pitää VNK:n päätöstä monin tavoin ongelmallisena. Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi viime vuonna, että ministereille tulleisiin kansalaiskirjeisiin sovelletaan julkisuuslakia, jos kirje eli esimerkiksi sähköposti kuuluu viranomaisen toimialaan.

– Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on täysin yksiselitteinen, kun kansalaiskirje on toimitettu ministerille ministeriön päällikkönä, Voutilainen sanoo.

Valtioneuvoston kanslian osastopäällikkö Janne Kerkelä sanoo, että valtioneuvoston kanslian tulkinnan mukaan Veikkaukseen liittyvä kansalaispalaute ei liity pääministerin toimialaan tai tehtäviin, vaikka leikkaukset peruttiin Marinin päätöksellä. Kerkelän mukaan KHO:n päätöksessä korostetaan, kuinka palautteiden pitää liittyä ministerin tehtävään ja toimialaan eikä pelkkä toimiminen ministerinä tai yksittäisen valmisteluelimen jäsenenä yksin ratkaise kansalaispalautteiden julkisuutta.

Voutilaisen mukaan hallituksen arkistosta ei ole laissa säädetty, joten sellaista ei voi viranomaisen eli valtioneuvoston kanslian päätöksellä perustaa. Hallitus ei ole arkistolaissa määritelty arkistonmuodostaja toisin kuin valtioneuvoston kanslia antaa ymmärtää. Valtioneuvosto ministeriöineen on arkistonmuodostaja.

– Niiden toiminnassa syntyneet asiakirjat, kuten arkistoitavat sähköpostiviestit, kuuluvat tähän yhteiseen arkistoon, johon sovelletaan julkisuuslakia, Voutilainen sanoo.

– Vaikka sähköpostiviestejä ei olisi vielä arkistoitu, ne kuuluvat arkistointivelvollisuuden vuoksi julkisuuslain piiriin.

Julkisuusperiaatteen ulkopuolelle jäävät julkisuuslain poikkeuksen mukaan esimerkiksi vähämerkitykselliset viestit. 

– Kun on katsottu, että viestit ovat niin merkityksellisiä, että ne pitää arkistoida, niin silloin ne ovat julkisuuslain piirissä, Voutilainen sanoo.

Lisäksi VNK:n vastauksesta ei ilmene, minkä säännöksen perusteella viestit on salattu.

– Vastauksessa pitäisi yksilöidä säännös, ei vain todeta salassapitoa. Tai sitten pitäisi ilmoittaa, etteivät viestit kuulu julkisuuslain piiriin eikä vedota salassapitoon, Voutilainen sanoo.

Voutilainen julkaisi marraskuussa tutkimuksen, jonka mukaan valtioneuvoston kanslian tarkoittamia "hallituksen asiakirjoja" ei ole laissa säädetyllä tavalla olemassa.

Lue myös: Professori: Koronaryhmän asiakirjat pitäisi julkistaa – valtioneuvosto paljastaa vain esityslistat

Viime vuonna kansalaispalaute julkistettiin

Yhdessä aiemmassa tapauksessa VNK toimitti Marinin saaman palautteen ja Marinin vastauksen sitä pyytäneille tiedotusvälineille. Viime vuoden marraskuussa koronatilanne oli Suomessa heikkenemässä ja Marin oli julkisuudessakin vaatinut tiukempia koronarajoituksia. Silloin Helsingin Sanomat ja Yle osasivat pyytää valtioneuvoston kansliasta Marinin ja valtiovarainministeriön ex-kansliapäällikkö Martti Hetemäen sähköpostiviestejä.

Marinin erityisavustaja luovutti Ylelle ja Helsingin Sanomille viestit, joista kävi ilmi, että Marin arvosteli Hetemäelle muita hallituspuolueita ja alueiden päättäjiä, jotka eivät tehneet hänen mielestään riittävästi epidemian leviämisen estämiseksi. Viestit myös paljastivat Marinin olleen aloitteellinen johtaja, joka oli jo lokakuussa pyytänyt selvittämään valmiuslain oikeudellista puolta.

Tapaus rinnastuu tuoreeseen päätökseen, sillä myös Hetemäki oli tuolloin jättänyt valtiovarainministeriön ja tavallisena kansalaisena halusi tuoda huolensa pääministerin tietoon. Tuolloin viestit kuitenkin näyttivät pääministerin positiivisessa valossa, kun nyt viesteissä oli kovaa kritiikkiä.

VNK:n Kerkelän mukaan koronatoimet kuuluvat pääministerin toimialaan.

– Koronan hoidossa pääministeri selkeästi johtaa, joten katsoimme, että kyseiset viestit ovat julkisuuslain piirissä olevia viranomaisen asiakirjoja ja tässä tapauksessa myös julkisia. Tiettyä tulkintaa näihin päätöksiin sisältyy aina, Kerkelä sanoo.

Lue myös: Yle: Sähköpostit osoittavat, kuinka pääministeri Marin turhautui viivyttelyyn koronakriisin hoidossa: "Tilanteen vakavuutta ei laajasti ymmärretä"

VNK odottaa usein ennen vastaamista

Julkisuuslain mukaan viranomaisen on käsiteltävä asiakirjapyyntö viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai pyyntö muuten edellyttää viranomaiselta tavanomaista suurempaa työmäärää, tieto on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Hetemäen ja Marinin sähköpostikirjeenvaihtoa koskevaan HS:n tietopyyntöön Marinin avustaja vastasi viestit luovuttamalla alle viidessä tunnissa, Ylen tietopyyntöön alle vuorokaudessa.

STT:n tekemiin tietopyyntöihin valtioneuvoston kanslia on yleensä vastannut kahden viikon kuluttua, eli ministeriö on odottanut lain määrittämän enimmäisajan ennen vastaamista. Näin kävi myös tällä kertaa. STT pyysi ensin viestit yhdeltä päivältä ja VNK antoi päätöksensä kahden viikon kuluttua. Kun STT sen jälkeen pyysi seuraavien päivien viestit, VNK odotti uudet kaksi viikkoa ennen vastaavaa päätöstä olla luovuttamatta viestejä.

Lue myös: Julkisoikeuden professorilta kovaa kritiikkiä VNK:n salauspäätöksestä: "Ei niin, että annetaan puoliautomaattisesti vastaus"

VNK salannut aiemminkin

Valtioneuvoston kanslia on aiemmin salannut lukuisia koronatoimien valmisteluun liittyviä asiakirjoja, joita STT on pyytänyt. Esimerkiksi viime vuonna VNK salasi koronakoordinaatioryhmän asiakirjat ja tänä keväänä valmistelussa olleiden liikkumisrajoitusten valmisteluasiakirjat.

Tänä keväänä VNK salasi myös Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten oikeuskansleri Tuomas Pöystille lähettämät sähköpostit, jotka liittyivät liikkumisrajoitusten valmisteluun.

Marin on useaan otteeseen toistanut, että hänen sähköposteja koskevia ja muita valtioneuvostoon kansliaan tehtyjä tietopyyntöjä käsitellään virkavastuulla ja ne tehdään virkatyönä valtioneuvoston kansliassa, eikä vastaamista ohjata poliittisesti. STT:n juttujen julkaisun jälkeen virkamiesten salaamia aineistoja on kuitenkin luovutettu Marinin ohjauksessa. Esimerkiksi viime vuonna koronakoordinaatioryhmän asiakirjat julkistettiin Marinin päätöksellä. Tänä vuonna STT:n jutun julkaisun jälkeen salattujen viestien joukosta julkaistiin tyhjä sähköpostiviesti, jossa oli liitteenä lakiluonnos liikkumisrajoituksista.

Lue myös: Pääministeri Marin ohjeet julkaista koronapäätöksenteon taustoja hämmentävät – julkiset asiakirjat ovat julkisia pääministerin ohjeista riippumatta