Hallitus ja sen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt tänään siitä, miten valtion metsiä eli Metsähallituksen omistamia maa-alueita sopii hyödyntää.
Tiedotustilaisuudessa linjauksia esittelleet maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) korostivat sitä, että metsien halutaan olevan monikäyttöisiä.
Valtion metsistä ja vesialueista hamutaan puuta metsäteollisuudelle, virkistystä luontomatkailijoille, riistaa metsästäjille, kalaa kalastajille sekä hiilinieluja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
– Hallitusohjelman lähtökohtana on metsien kestävä käyttö. Harjoitamme metsien monikäyttöä. Metsistä saadaan puuta, luontoelämyksiä ja villiruokaa. Metsähallituksen tulostavoitetta kevennetään vuoteen 2024 mennessä, ministeri Leppä kertoi.
Lepän mukaan Metsähallituksen hakkuutavoitteita ei hirveästi pienennetä.
– Puun saanti tehtaille halutaan turvata. Hakkuumäärä pysyy noin 6,5 miljoonan motin tienoilla. Metsähallitus hakkaa noin puolet metsiensä kasvusta, Leppä sanoi.
Kun hakkuut eivät juurikaan pienene, hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta yritetään vahvistaa muilla tavoin.
Yksi näistä tavoista on jatkuvan kasvatuksen menetelmän lisääminen ja avohakkuiden vähentäminen.
Jatkuva kasvatus tarkoittaa sitä, että metsästä hakataan vain osa puista, yleensä suurimmat. Jatkuvan kasvatuksen alueita aiotaan lisätä 15 prosentista 25 prosenttiin Metsähallituksen metsissä.
Tämä menetelmä lisää sen alueen kokoa, jolla puuta hakataan.
– Tällä hetkellä avohakkuumme ovat pieniä, 2-3 hehtaarin kokoisia. Jatkuva kasvatus tarkoittaa sitä, että leimikosta poimitaan suurimmat puut, jolloin sahatukkia tulee paljon. Se lisää alaa, jolla operoidaan, Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha Niemelä puhui.
Retkeilyreittejä kunnostetaan
Luontomatkailusta innostuneille suomalaisille tietää hyvää se, että uusien linjausten myötä kansallispuistojen retkeilyreittejä aiotaan parantaa.
Korona-aikana entistä useammat ovat lähteneet luontokohteisiin virkistäytymään.
Reittien kunnostamisen odotetaan tekevän hyvää myös luontomatkailulle, joka on kasvava trendi.
Lisää soiden ennallistamista
Ympäristöministeri Krista Mikkonen korosti sitä, että Metsähallituksen mailla lisätään samalla esimerkiksi soiden ennallistamista ja lintuvesien kunnostusta.
Soiden ennallistaminen on tärkeätä niin eläin- ja kasvilajeille kuin turvemaiden päästöjen vähennykselle. Myös vanhoista metsistä riippuvat lajit ovat joutuneet Suomessa ahtaammalle.
– Metsähallitus tekee vahvemmin töitä luonnon köyhtymisen ehkäisemiseksi sekä Ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsähallitukselle on asetettu hiilinielutavoite. Hiilinielua nostetaan 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä, Mikkonen puhui.
Metsiin on tulossa lisäksi enemmän tuhkalannoitusta ja erityisesti turvemaiden maaperäpäästöjä pyritään hillitsemään.
Mikkonen totesi tiedotustilaisuudessa, että nämä toimet jäävät aluksi siinä, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035, kuten hallitusohjelmassa linjataan.
– Tämä on hyvä alku, mutta paljon uusia toimia tarvitaan, Mikkonen sanoi.
Edellä mainitut toimenpiteet aiheuttavat lisäkustannuksia ja pienentävät jonkin verran hakkuumääriä. Tämä otetaan huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta asetettaessa.
Uusi sijoitetun pääoman tuottotavoite 4,4 prosenttia vastaa noin 114 miljoonan euron vuotuista tuloutusta valtiolle suunnittelukauden lopussa. Summa on noin 18 miljoonaa euroa pienempi kuin se olisi ollut tilanteessa, jossa toimintaa olisi jatkettu aiempien linjausten mukaisesti.