Hallitus ja sen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt tänään siitä, miten valtion metsiä eli Metsähallituksen omistamia maa-alueita sopii hyödyntää.
Tiedotustilaisuudessa linjauksia esittelleet maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) korostivat sitä, että metsien halutaan olevan monikäyttöisiä.
Valtion metsistä ja vesialueista hamutaan puuta metsäteollisuudelle, virkistystä luontomatkailijoille, riistaa metsästäjille, kalaa kalastajille sekä hiilinieluja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
– Hallitusohjelman lähtökohtana on metsien kestävä käyttö. Harjoitamme metsien monikäyttöä. Metsistä saadaan puuta, luontoelämyksiä ja villiruokaa. Metsähallituksen tulostavoitetta kevennetään vuoteen 2024 mennessä, ministeri Leppä kertoi.
Lepän mukaan Metsähallituksen hakkuutavoitteita ei hirveästi pienennetä.
– Puun saanti tehtaille halutaan turvata. Hakkuumäärä pysyy noin 6,5 miljoonan motin tienoilla. Metsähallitus hakkaa noin puolet metsiensä kasvusta, Leppä sanoi.
Kun hakkuut eivät juurikaan pienene, hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta yritetään vahvistaa muilla tavoin.
Yksi näistä tavoista on jatkuvan kasvatuksen menetelmän lisääminen ja avohakkuiden vähentäminen.
Jatkuva kasvatus tarkoittaa sitä, että metsästä hakataan vain osa puista, yleensä suurimmat. Jatkuvan kasvatuksen alueita aiotaan lisätä 15 prosentista 25 prosenttiin Metsähallituksen metsissä.
Tämä menetelmä lisää sen alueen kokoa, jolla puuta hakataan.
– Tällä hetkellä avohakkuumme ovat pieniä, 2-3 hehtaarin kokoisia. Jatkuva kasvatus tarkoittaa sitä, että leimikosta poimitaan suurimmat puut, jolloin sahatukkia tulee paljon. Se lisää alaa, jolla operoidaan, Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha Niemelä puhui.
Retkeilyreittejä kunnostetaan
Luontomatkailusta innostuneille suomalaisille tietää hyvää se, että uusien linjausten myötä kansallispuistojen retkeilyreittejä aiotaan parantaa.