Rahaa pumpataan koronapandemiasta kärsineisiin lentoyhtiöihin enemmän kuin koskaan. Hollanti jakoi KLM-lentoyhtiölle 3,4 miljardia euroa, Saksa lupasi Lufthansalle yhdeksän miljardia ja Ranska lähti tukemaan lentoliikennettä yhteensä seitsemällä miljardilla.
Samaan aikaan valtiot ponnistelevat vähentääkseen lentämisestä aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Ranskassa ja Hollannissa lentoyhtiöiden koronatuki on sidottu uusiin ilmastotoimiin, joilla yritetään suitsia lentoliikenteen päästöjä.
Myös Suomessa valtio pääomitti Finnairia sadoilla miljoonilla euroilla, mutta tuki ei sisältänyt samantyyppisiä uusia ilmastoehtoja. Finnairin tukeminen saakin kritiikkiä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaiselta.
– Voisi oikeastaan ryhmitellä kahteen nämä eurooppalaiset tukipaketit: Ranska ja Hollanti antavat tukea ilmastoehdoin, Suomi ja Saksa antavat tukea ilman ehtoja, Ollikainen kertoo MTV:n haastattelussa.
Ikävä kupru hallituksen toiminnassa
Ollikaisen mukaan lentoliikenne aiheuttaa huomattavia ilmastopäästöjä. Hän muistuttaa, että lentoliikenne on jo nyt hyvin tuettua. Esimerkiksi polttoaineena käytettävä lentokerosiini on verovapaata.
Tutkija kritisoikin, että valtion tuki Finnairille ei täyttänyt hyvin valmistellun politiikan peruspiirteitä. Siispä kiirehtiminen kostautui pakettina, johon ei ole sidottu ilmastoehtoja lainkaan.
– Valtiohan olisi voinut todeta, että tulee takuita, mutta ehdot tarkastellaan. Se olisi ehkä ilmoituksena jo rauhoittanut Finnairia ja sitten sen jälkeen olisi valmistellut se paketti huolellisesti, Ollikainen sanoo.