Venäjän presidentin Vladimir Putinin sota on laittanut sekaisin eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen ja kiihdyttänyt hintojen kallistumista. Jos Putinin sodasta haluaa etsiä jotain hyvää, niin Euroopassa on sentään ryhdytty etsimään aiempaa kiivaammin korvaavia energialähteitä venäläiselle fossilienergialle. Voiko Sanna Marinin (sd.) hallitus nyt huokaista helpotuksesta ja luottaa Suomen muuttuvan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, koska Putinin hinnat leikkaavat energian kulutusta ja vauhdittavat fossiilienergiasta luopumista?
Ilmastopaneelin puheenjohtajaa Markku Ollikaista kuunnellessa käy selväksi, että tällaista helpotusta poliitikoille ei ole sodan takia luvassa. Palataan Ollikaisen arvioon sodan ilmastovaikutuksista kuitenkin vasta myöhemmin, koska usein kerrotun väitteen mukaan Suomen pitäisi aivan ensimmäisenä ratkaista omat kansalliset murheensa.
Tällainen konkreettinen oma ongelma on tullut hiljattain näkyville: Metsiä on hakattu ja puuston kasvu on heikentynyt niin, niin että viime syksynä maankäyttösektorin hiilinielu muuttui Suomessa ensimmäisen kerran päästölähteeksi. Hiilinielujen katoamisesta ei voi syyttää vain nykyistä hallitusta, mutta Ollikainen pitää sitä kuitenkin yhtenä osasyyllisenä ketjussa hallituksia, jotka eivät ole luoneet toimivaa nielupolitiikkaa. Marinin hallitukselle Ollikainen olisi ollut valmis antamaan kouluarvosanaksi ilmastotoimista jopa runsaan kahdeksikon, jos tämä epäkohta ei olisi varjostanut yhä ilmastopolitiikkaa.
Ovatko hallituksen laskelmat siis muuttuneen tilanteen jälkeen uskottavia?
– Näyttää siltä, että meidän täytyy pystyä vähentämään päästöjä enemmän kuin on suunniteltu. Koska tuo hiilinielu ei ole läheskään siinä asennossa, missä pitäisi olla, Ollikainen sanoo.
