Suomalaislasten uimataitoa käsittelevässä paneelikeskustelussa nousi esiin huoli liian isoista ryhmäkoista koulujen uimaopetuksessa.
MTV Uutiset kertoi maanantaina Lapsimessuilla viikonloppuna järjestetystä paneelikeskustelusta, jossa perehdyttiin suomalaislasten uimataitoon.
Kenen vastuulla on lasten uimaopetus -paneelikeskustelussa kuultiin perjantaina Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tutkimustuloksia uimataidon tilasta sekä uimaopetuksen tasa-arvosta kunnissa. Puheenaiheeksi nostettiin myös koronan aiheuttamien rajoitusten seuraukset, kuten uimaopettajapula ja oppimisvaje.
Aiheesta olivat keskustelemassa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Tero Savolainen, Lohjan virkistysuimala Neidonkeitaan pääuimaopettaja Mari Levänen sekä uimaopettaja Tiina Ahonen.
Lue lisää: Koronan karu vaikutus uimaopetukseen: "7–9-vuotiaat harjoittelevat niitä taitoja, joita olisi pitänyt päästä oppimaan jo esikoulussa"
Koronasuluilla isot vaikutukset uimataitoon
Asiantuntijat puivat paneelikeskustelussa erityisesti koronasulkujen vaikutuksia uimaopetukseen. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tuoreen selvityksen mukaan kahden vuoden aikana jopa 90 prosenttia Suomen uimahalleista on ollut suljettuna 1–12 kuukauden ajan.
– Se jo itsessään kertoo sen, että tällä on ollut merkittävä vaikutus lasten uimataidon oppimiseen. Noin 40 prosenttia vastaajista koki, että korona-aika on vaikuttanut heikentävästi uimataidon kehittymiseen alemmilla luokka-asteilla. Siellä näkyy arkuutta ja tottumattomuutta veteen, totesi SUH:n Tero Savolainen.
Savolaisen mukaan tilanne on aiheuttanut melko ison polarisaation heikkouimataitoisten ja taitavien uimareiden välille. Tämä taas vaikeuttaa uimaopettajien työtä. Savolaisen mukaan monet alakouluikäiset lapset ovat nyt kaksi vuotta jäljessä uimataidoistaan.
Pula pätevistä uimaopettajista ja "järkyttävät ryhmäkoot"
Haasteena monissa kaupungeissa ovat myös isot ryhmäkoot sekä pula ammattitaitoisista uimaopettajista. Uimaopettaja Tiina Ahosen mukaan yhtenä haasteena on, että esimerkiksi Helsingissä koulu-uinnit on ohjattu liikunnanohjaajille, ja heidän joukossaan saattaa olla myös uimataidottomia uimaopettajia.
– Ja kun liikunnanohjaajista on pulaa, niin käytetään apuna myös näitä, ketkä ovat vasta valmistumassa liikunnanohjaajiksi. He eivät välttämättä ymmärrä, mikä vastuu siinä hommassa on.
Ahosen mukaan lapsia saattaa olla myös kerralla opetettavana yksinkertaisesti liian paljon. Erityisesti Itä-Helsingissä on Ahosen mukaan "järkyttävät ryhmäkoot". Uimahallille saattaa tulla kerralla 50 oppilasta ja heistä vastaa yksi erikoistunut uimaopettaja. Ryhmässä saattaa olla sekä täysin uimataidottomia ekaluokkalaisia, ei vielä niin taitavia tokaluokkalaisia ja lisäksi vielä erityisluokkalaisia. Ahosen mukaan moni opettaja ajattelee, että jos 50 oppilaan raja ei täyty muutamalla koululuokalla, kannattaa mukaan laittaa lisää oppilaita esimerkiksi juuri erityisluokilta.
– Välillä käy niin, että meillä saattaa olla yhdellä opettajalla 35 pienessä altaassa ja muihin ryhmiin on jaettu ne vähän taidokkaammat uimarit. Silloin se on täysi kaaos. Tämä on ehkä se suurin huoli tällä hetkellä. Ei ymmärretä sitä, mikä vastuu on uimaopettajalla.
Ahonen kertoo MTV Uutisille että ryhmäkoot ja opetuksen käytännöt vaihtelevat suuresti eri kaupungeissa. Joissain kaupungeissa uimaopettajia on enemmän, mutta opetuksen sisältö saattaa keskittyä liikaa testaamiseen käytännön oppien sijaan.
Resursseja ja organisointia tarvitaan lisää
SUH:n suositusten mukaan kymmentä uimataidotonta lasta kohti tulisi olla yksi uimaopettaja. Jos oppilaat ovat uimataitoisia, lapsia voi olla 15 yhtä uimaopettajaa kohti. Sekä resursseja että parempaa organisointia tarvittaisiin siis kipeästi lisää. SUH:n Tero Savolaisen mukaan noin kolmasosalla kunnista ei ole vastaavaa koordinoijaa, joka koordinoisi uimaopetukseen liittyviä järjestelyitä koulussa.
– Sillä on iso merkitys, että on ammattitaitoinen henkilö koordinoimassa toimintaa. Että joku on suunnittelemassa, montako luokkaa ja mistä kouluista on tulossa. Näin pystytään välttämään kaoottisia tilanteita. Kunnilta täytyy peräänkuuluttaa ammattitaitoa: pienillä asioilla saataisiin helpotettua (uimaopettajien) työtä, Savolainen totesi
– Voisimme pohtia rahoituksen kautta, miten erityisesti näitä kouluja, joissa on paljon vieraskielisiä, voitaisiin tukea. Toinen iso kysymys on, onko meillä riittävästi ammattitaitoisia ihmisiä ohjaamassa uintia. Täytyy itsekin perehtyä tähän paremmin, Nasima Razmyar summasi vielä.
Paneelikeskustelussa tultiin lopulta siihen tulokseen, että uimaopetus on sekä koulujen että kotijoukkojen vastuulla. Tärkeintä on, että perheissä kannustetaan ja mahdollisuuksien mukaan viedään lasta uimaan, ja että kouluissa toteutuisi suositusten mukaiset uintikerrat.
Lue myös: Koronan karu vaikutus uimaopetukseen: "7–9-vuotiaat harjoittelevat niitä taitoja, joita olisi pitänyt päästä oppimaan jo esikoulussa"
Katso myös: Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Anneli Toivonen kertoo miten lasten uimaanopettamisessa pitäisi lähteä liikkeelle ja mitä et ainakaan saa tehdä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.