Jättivoitoista kertoneelta teknologiayhtiö Urokselta vaaditaan miljoonien eurojen saatavia Helsingin käräjäoikeudessa. Valtiokonttorin, Nordean ja Oulun Osuuspankin velkasaatavat yhtiöltä nousevat korkoineen ainakin yli 15 miljoonaan euroon.
Kanteiden perusteella suurinta velkaa Urokselta hakee Valtiokonttori. Kyse on lähes viiden miljoonan euron tuotekehityslainoista, jotka Uros lainasi vuosina 2011 ja 2012 silloiselta Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta.
Lähes kymmenen vuoden aikana Uros on maksanut lainoista vain korkoja alle 400 000 euroa. Lähes viiden miljoonan euron lainojen lisäksi maksamatta on korkoja yli 900 000 euroa.
Valtiokonttorin kanteen mukaan Business Finland päätti määrätä lainat välittömästi takaisinmaksettavaksi viime vuoden joulukuussa. Uros ei kuitenkaan ole Valtiokonttorin perintätoimista huolimatta maksanut lainoja takaisin, kanteessa sanotaan.
– Yhtiönä meillä on kolmansien osapuolien kanssa rahoitusneuvottelut menossa, jotta voimme maksaa saatavat takaisin, Uros-konsernin toimitusjohtaja Rauno Jokelainen sanoo STT:lle.
Jokelainen aloitti Uros-konsernin toimitusjohtajana lokakuun alussa. Sitä ennen hän oli Uroksen Suomen maajohtaja. Hän sanoo, että ei aloittaessaan tiennyt kaikista lainoista.
– Tiesin pankkien lainojen erääntymisestä, mikä liittyy pääkonttorin siirtoon Suomesta Sveitsiin. Vuosien 2011 ja 2012 (Business Finlandin) lainoista en pysty sanomaan juuta tai jaata, Jokelainen sanoo.
Uros on oululaistaustainen yhtiö, joka sanoo bisneksensä rakentuvan niin kutsutun esineiden internetin eli iot-palveluiden ympärille. Yksinkertaistettuna yhtiö lisää asiakaskumppaniyritystensä laitteisiin pääsyn nettiin. Suuri yleisö sai tietää yhtiöstä maaliskuussa 2020, kun Tampereelle tämän vuoden joulukuussa valmistuva monitoimiareena nimettiin sponsorinsa mukaan Uros Live -areenaksi.
Myös pankit hakevat rahojaan
Nordealla on Helsingin käräjäoikeudessa kaksi kannetta Urosta vastaan. Ensimmäisessä niistä vastaajina ovat Uros ja sen perustaja ja pääomistaja Jyrki Hallikainen. Siinä Nordea vaatii lähes 4,7 miljoonan euron velkasaatavaa korkoineen. Alkuperäinen velkasumma oli vielä suurempi, mutta viime kuussa Nordea ilmoitti käräjäoikeuteen saaneensa siitä 2,25 miljoonan euron suorituksen.
Toisessa Nordean nostamista kanteista vastaajana Uroksen lisäksi sen Sveitsissä sijaitseva uusi emoyhtiö Uros Ag. Uros siirsi kesäkuussa pääkonttorinsa Suomesta Sveitsiin.
Kanteen mukaan Uros on luovuttanut Uros Ag:lle lainvastaisesti omaisuutta – pääosin tytäryhtiöiden osakkeita – joihin Nordealla on yrityskiinnitys Uroksen lainojen takia. Omaisuus on vakuutena kahdelle Uroksen lainalle, joista on Nordean mukaan maksamatta edelleen lähes 6,8 miljoonaa euroa. Tämä summa sisältää ensimmäisessä kanteessa mainitun lähes 4,7 miljoonan euron velan. Nordea vaatii, että Uroksen pitää suorittaa sille sen saatavat yrityskiinnityksen kohteena olevasta omaisuudesta.
Oulun Osuuspankin kanteesta ilmenee, että pankki on antanut Urokselle vuosina 2016–2020 lainoja 17 miljoonaa euroa. Käräjäoikeudessa pankki vaatii yhtiöltä 4,4 miljoonan euron pääomia korkoineen.
Uroksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jyrki Hallikainen ei ole vastannut tiistaina STT:n kommenttipyyntöön. Hän on toinen yhtiön perustajista, ja vuodesta 2018 alkaen yhtiö on ollut käytännössä hänen hallussaan.
Yhtiön voitot eivät tulleet kassaan
Lainojen maksamatta jättäminen on outoa, sillä Uros väittää tehneensä pelkästään vuosina 2017–2019 yhteensä yli 300 miljoonaa euroa liikevoittoa. STT kertoi jo syyskuussa, että yhtiön kertomat mahtavat voitot eivät välttämättä perustu todelliseen liiketoimintaan.
Vuonna 2018 Uros kertoi tehneensä 120 miljoonan euron liikevoiton, vaikka sillä oli keskimäärin vain 40 työntekijää. Yhtiön kassassa huikea tulos ei näkynyt, vaan vuoden päätteeksi konsernin kassa oli lähes tyhjä ja sillä oli 149 miljoonan euron myyntisaamiset.
Vuoden 2018 tilinpäätös on viimeisin, jonka tilintarkastaja on hyväksynyt. Hallikainen on perustellut toimittamattomia tilinpäätöksiä koronalla.
Pariin vuoteen yhtiöllä ei ole ollut talousjohtajaa, mikä on suuren kokoluokan yhtiöille poikkeuksellista. Jokelaisen mukaan yhtiöllä ei ole varsinaista talousjohtajaa, mutta useampi taloudesta vastaava henkilö.
Uros on kertonut pyörittävänsä valtavia voittojaan tytäryhtiöidensä kautta. STT:n tietojen mukaan konsernin ulkopuolelta tullut voitto kirjattiin vuonna 2018 yhtiön Hongkongin tytäryhtiön tilinpäätökseen, joka ei ole julkinen. STT:n tietojen mukaan Hongkongin tytäryhtiöön ei tullut vuoden aikana uskottavaa positiivista kassavirtaa yhtiön ulkopuolelta, vaan myyntisaamiset vain kerääntyivät ja jatkoivat kasvuaan.
Saamiset ovat esimerkiksi asiakkaiden velkoja yhtiölle. STT:n tietojen mukaan pääomistaja Hallikainen ei vuonna 2019 halunnut aktiivisesti periä myyntisaamisia asiakkailta eikä toisaalta alaskirjata niitä.
Uros kertoi että vuoden 2019 päätteeksi sillä oli jo noin 330 miljoonan euron myyntisaamiset. Toimitusjohtaja Jokelaisen mukaan saatavia ei ole edelleenkään tarkoitus alaskirjata eli myöntää ettei rahoja ikinä tule.
– Saatavat perustuvat meidän ja asiakkaan välisiin sopimuksiin, niillä on sopimuksellinen perusta. Ne ovat ihan valideja saatavia, Jokelainen sanoo.
Jos Uroksen voittoisa tarina pitäisi paikkansa, olisi Hallikainen yksi rikkaimmista suomalaisista ja esimerkiksi Helsingin pörssiin listautuminen veisi Uroksen suurten yhtiöiden ryhmään.
PRH uhkaa selvitystilalla
Uroksen patentit ovat sen Luxemburgin tytäryhtiön hallussa, ja vuonna 2018 Luxemburgin yhtiö oli laskuttanut Hongkongin tytäryhtiöltä 141 miljoonaa euroa teknologian käytöstä. Vaikka Uroksen Luxemburgin tytäryhtiö on laskuttanut Hongkongin tytäryhtiötä teknologian käytöstä, konserni ei voi kirjata Luxemburgin yhtiön tulosta suoraan voitokseen, sillä Hongkongin tytäryhtiö on maksanut saman summan Luxemburgin yhtiöön. Konsernin tekemän voiton pitäisi tulla ulkopuolisilta asiakkailta Hongkongin yhtiöön, johon se onkin kirjattu myyntisaatavina, eikä STT:n tietojen mukaan konsernin sisäisillä liiketoimilla ole ainakaan vuonna 2018 yritetty kasvattaa konsernitulosta.
Vaikka Uroksen tuotekehitys ja suurin osa työntekijöistä on Suomessa, yhtiö ei ole juuri maksanut Suomeen veroja. Esimerkiksi vuonna 2018 se maksoi Suomeen yhteisöveroja vain noin 3 000 euroa. Jokelaisen mukaan verottaja teki yhtiöön veroselvityksen vuonna 2019 ja verottaja hyväksyi tuolloin myös yhtiön patenttien siirrot Luxemburgiin.
STT on varmentanut veroselvityksen teon myös toisesta lähteestä. Verottaja ei kommentoi STT:lle yksittäisen asiakkaan asiaa.Viime viikolla Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) asetti Uros-yhtiölle aikarajan vuoden 2019 tilinpäätöstietojen toimittamiseen. Puuttuvat tiedot on toimitettava 13. tammikuuta mennessä. Jos puuttuvia tietoja ei toimiteta määräajassa, yritys voidaan määrätä selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä.