Business Finland: Teknologiayhtiö Uros sai miljoonien kehityslainat ja avustukset väärillä tiedoilla

Teknologiayhtiö Uros salasi asioita ja antoi tarkoituksella vääriä tietoja saadessaan miljoonien eurojen tuotekehityslainat ja avustukset 2010-luvun alussa, Business Finland sanoo.

Uros sai vuosina 2011–2013 lähes viiden miljoonan euron tuotekehityslainat ja 1,25 miljoonan euron avustuksen silloiselta Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta. Viime vuoden lopulla Business Finland määräsi rahat välittömästi takaisinmaksettavaksi.

Uros on valittanut asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Oikeudelle toimittamassaan lausunnossa Business Finland sanoo saaneensa vuosina 2019 ja 2020 tietoonsa asioita, jotka yhtiö oli salannut ja jotka olisivat aikoinaan johtaneet siihen, että rahoitusta ei olisi myönnetty.

Business Finlandin lausunnon mukaan Uros salasi rahoittajalta sopimukset, joilla rahoitetuissa projekteissa kehitettävät tai aikaansaadut tulokset myytiin ja luovutettiin luxemburgilaiselle tytäryhtiölle.

– Yritys on hakenut ja saanut rahoitusta esitettyyn lisenssiliiketoimintaan, jota sillä ei ole esiin tulleiden tietojen mukaan ollut aikomustakaan toteuttaa, lausunnossa sanotaan.

Uros on oululaistaustainen yhtiö, joka sanoo bisneksensä rakentuvan niin kutsutun esineiden internetin eli iot-palveluiden ympärille. Yksinkertaistettuna yhtiö lisää asiakaskumppaniyritystensä laitteisiin pääsyn nettiin.

Suuri yleisö sai tietää yhtiöstä maaliskuussa 2020, kun Tampereelle tämän vuoden joulukuussa valmistuva monitoimiareena nimettiin sponsorinsa mukaan Uros Live -areenaksi.

STT uutisoi aiemmin tässä kuussa, että Uros on lähes kymmenen vuoden aikana maksanut Business Finland -lainoistaan vain korkoja ja niistäkin vain osan, alle 400  000 euroa. Lainojen maksamatta jättäminen on outoa, sillä yhtiö väittää tehneensä pelkästään vuosina 2017–2019 yhteensä yli 300 miljoonaa euroa liikevoittoa.

STT kertoi jo syyskuussa, että yhtiön kertomien mahtavien voittojen takana ei todennäköisesti olekaan vastaavaa todellista liiketoimintaa.

Sopimukset tulivat Business Finlandin tietoon viime vuonna

Business Finlandin mukaan yhtiö teki huhtikuun 2011 alussa sopimuksen, jonka mukaan se on vain Luxemburgissa sijaitsevan tytäryrityksensä Uros Techonologiesin sopimustuotekehittäjä ja kaikki immateriaalioikeudet luovutetaan tai ne kuuluvat tytäryritykselle.

Vain muutamaa viikkoa myöhemmin yhtiö jätti Business Finlandille rahoitushakemuksen, jossa sopimuksesta ei kerrottu.

– Sopimusasiakirja osoittaa, että rahoitusta hakenut suomalaisyhtiö on jo ennen hakemuksen jättämistä Business Finlandille tehnyt sopimuksen mahdollisten projektissa syntyvien tulosten siirtämisestä toiselle yhtiölle, Business Finland sanoo.

Myöhemmin sopimus korvattiin uudella, vuoden 2015 alusta voimaan astuneella sopimuksella, jonka yhtiö myös Business Finlandin mukaan salasi.

– Uros Oy:n ilmoittamana tavoitteena oli tehdä lisensiointiliiketoimintaa maailmanlaajuisesti. Tällainen liiketoimintamalli on kovin hankala, jos yrityksellä ei ole hallussaan oikeuksia, joita voisi lisensioida, lausunnossa sanotaan.

Business Finland sanoo saaneensa tiedon sopimuksista vasta viime vuoden keväällä tehdyn tarkastuskäynnin tuloksena. Business Finlandin mukaan Uros ei ole missään vaiheessa ilmoittanut immateriaalioikeuksien myynnistä tai hakenut siihen lupaa, vaan on päinvastoin antanut ymmärtää, että tarvittavat immateriaalioikeudet ovat yhtiön omistuksessa.

Samoihin aikoihin sopimusten kanssa Business Finland kertoo saaneensa tietoonsa myös lokakuussa 2013 allekirjoitetun patenttisiirtoasiakirjan, jonka mukaan Uros luovuttaisi patentit luxemburgilaiselle tytäryritykselle yhden dollarin hintaan.

– Uros Oy on myynyt ja luovuttanut rahoitetuissa projekteissa kehitettävät tai aikaansaadut tulokset rahoitusehtojen vastaisesti rahoittajalta salattujen sopimusten nojalla. Uros Oy on hakenut rahoitusta sellaisen liiketoiminnan kehittämiseen, jota sillä ei ole ollut mahdollista harjoittaa patenttisiirtojen vuoksi, Business Finlandin lausunnossa sanotaan.

Uros sanoo, ettei ymmärtänyt hakea suostumusta patenttien myynnille

Valituksessaan hallinto-oikeudelle Uros kiistää, että olisi tarkoituksellisesti salannut tai antanut harhaanjohtavaa tietoa sopimusjärjestelyistä Uros Technologyn kanssa.

Yhtiö vetoaa muun muassa siihen, että koska huhtikuun 2011 alun sopimus tehtiin ennen lainapäätöstä, asiassa ei voisi olla kyse lainaehtojen noudattamatta jättämisestä.

Uroksen valituksen mukaan Tekesin johto otti helmikuussa 2011 yhteyttä Uroksen nykyiseen pääomistajaan ja hallituksen puheenjohtajaan Jyrki Hallikaiseen ja tiedusteli tältä jotain teknologiaan liittyvää liiketoimintasuunnitelmaa, koska Nokialta oli jäämässä lukuisa määrä insinöörejä työttömäksi.

Valituksen mukaan Hallikainen selvitti Tekesille innovaatioita, joita hän oli kehittänyt Kickoff-nimiselle yhtiölleen Luxemburgissa, ja Uros Oy perustettiin Suomeen niiden toteuttamista varten. Näin ollen Tekes oli siis alusta alkaen tietoinen siitä, että innovaatiot olivat Hallikaisen Kickoffille kehittämiä, valituksessa sanotaan.

Valituksen mukaan tämän jälkeen innovaatioita kehitettiin niin, että ne jalostuivat patenteiksi, joista Kickoff maksoi Urokselle korvauksen. Vuonna 2012 Uros Oy osti Kickoffin ja Kickoffin nimi muutettiin Uros Technologiesiksi. Valituksen mukaan yhtiö ei ymmärtänyt, että sen olisi tullut hakea patenttien myynnille suostumus, koska kyse oli konsernin sisäisistä järjestelyistä.

– Innovaatiot ja patentit tulivat osaksi konsernia, suomalaista konsernia vaikkakin patentit ovat sen tytäryhtiön, Kickoff S.a.r.l:n nimissä. Suomessa ei olisi kehitetty yhtään mitään Uroksen teknologiaan viittaavaa ilman edellä mainittua. Asiassa ei siis ole kysymys siitä, että Tekesin varoilla olisi kehitetty innovaatiot ja patentit Suomessa, jotka sitten olisi siirretty vastoin rahoitus- ja avustusehtoja ulkomaille, valituksessa sanotaan.

Valituksen mukaan yhtiö myös kertoi Tekesille rahoitushakemuksessaan, että se aikoo perustaa tytäryhtiön Benelux-maahan. Business Finlandin mukaan tuolloin yritys ei kuitenkaan kertonut, että immateriaalioikeudet oli jo siirretty tai aiotaan siirtää tytäryhtiölle.

Vaikutukset lainojen takaisinmaksukykyyn kiistetään

Yhtiö kiistää valituksessaan myös Business Finlandin väitteen, että immateriaalioikeuksien myyminen olisi vaikuttanut yhtiön lainojen takaisinmaksukykyyn.

STT uutisoi aiemmin, että Urokselta vaativat miljoonavelkoja myös ainakin Nordea ja Oulun Osuuspankki.

Valituksessaan Uros sanoo, että sillä on menossa lukuisia hankkeita, joihin ei ole haettu Business Finlandin rahoitusta ja jotka syövät lähes kaiken yhtiön vapaan kassavirran. Yhtiön mukaan haasteita ovat aiheuttaneet myös koronapandemia sekä "määrältään merkittävien asiakassaatavien kotiutukseen liittyvät ongelmat".

Saamiset ovat esimerkiksi asiakkaiden velkoja yhtiölle. STT:n tietojen mukaan pääomistaja Hallikainen ei vuonna 2019 halunnut aktiivisesti periä myyntisaamisia asiakkailta eikä toisaalta alaskirjata niitä.

Uros on kertonut, että vuoden 2019 päätteeksi sillä oli jo noin 330 miljoonan euron myyntisaamiset. Toimitusjohtaja Rauno Jokelainen sanoi aiemmin tässä kuussa STT:lle, että saatavia ei ole edelleenkään tarkoitus alaskirjata, eli myöntää, ettei rahoja ikinä tule.

– Saatavat perustuvat meidän ja asiakkaan välisiin sopimuksiin, niillä on sopimuksellinen perusta. Ne ovat ihan valideja saatavia, Jokelainen sanoi tuolloin.

STT ei tiistaina tavoittanut Hallikaista tai Jokelaista.

Valituksessaan hallinto-oikeuteen Uros vaatii, että päätös rahojen takaisinperinnästä tulee kumota. Toissijaisesti yhtiö vaatii, että lainoista tulee periä takaisin korkeintaan kohtuullinen osa eli 30 prosenttia, ja että joka tapauksessa takaisinmaksulle pitää antaa vähintään vuosi aikaa.

Hallinto-oikeus antoi asiassa maaliskuussa välipäätöksen, jonka mukaan takaisinperintää ei voida pistää täytäntöön ennen kuin kiistassa on saatu lainvoimainen oikeuden päätös.

Valtiokonttori on nostanut Business Finlandin tuotekehityslainoista kanteen myös Helsingin käräjäoikeudessa. Vuonna 2013 myönnetty avustus korkoineen on sen sijaan siirretty ulosottoon.

Uros sai vielä vuonna 2018 lisää rahaa Business Finlandilta

Uros haki Business Finlandilta lisää rahaa myös vuosina 2015, 2018 ja 2019. Vuosien 2015 ja 2019 hakemukset hylättiin, mutta vuonna 2018 Business Finland myönsi yhtiölle lähes 800  000 euron avustuksen. Sitä ei ole lähdetty perimään takaisin.

– Siitä voi vetää johtopäätöksen, että (kyseisen avustuksen) takaisinperinnälle ei ole perusteita, sanoo Business Finlandin rahoituksesta vastaava johtaja Ari Grönroos STT:lle.

Hakemuksessaan Uros arvioi, että yhtiön liikevaihto kasvaa vuonna 2018 miljardiluokkaan ja että yhtiö tekee noin 100 miljoonan euron liikevoiton, vaikka aiempina vuosina toiminta oli suhteellisen pientä. Business Finland ei kuitenkaan kysynyt yhtiön kassavirrasta.

Grönroosin mukaan kassavirrasta ei aina kysytä, jos yhtiö pystyy osoittamaan omarahoitusosuutensa liiketoiminnan tuotoista, sovitusta pankkilainasta tai omistajien rahoituksesta.

– Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että osaamispääoman syntyminen vie aikaa, jonka jälkeen liiketoiminta aukeaa ja lähtee tulppa padosta, Grönroos vastaa kysymykseen siitä, oliko Uroksen hakemuksessa esittämä kasvukäyrä uskottava.

Uros kirjasi lopulta vuonna 2018 yli 120 miljoonan euron liikevoiton. STT:n tietojen mukaan voitot kirjattiin Hongkongin tytäryhtiöön, mutta sinne ei tullut vuoden aikana uskottavaa positiivista kassavirtaa yhtiön ulkopuolelta, vaan myyntisaamiset vain kerääntyivät ja jatkoivat kasvuaan.

STT pyysi Business Finlandilta Urosta koskevan takaisinperintäpäätöksen, mutta Business Finland oli salannut siitä lähes kaiken perustellen salaamista yrityksen liikesalaisuuksilla.

Vastaavat julkisen rahan käyttöön ja valvontaan liittyvät tiedot selvisivät STT:n Helsingin hallinto-oikeudesta pyytämistä asiakirjoista.

Lue myös:

    Uusimmat