Valtaosa Miamin kuubalaisista kannattaa Obaman uutta Kuuba-politiikkaa
Lehtikuva
Julkaistu 05.09.2016 13:36
MTV UUTISET – STT
Keskellä Miamin Pikku-Havannaa on puisto, jossa kuubalaisvanhukset pelaavat dominoa vakavin ilmein. Täällä puhutaan Kuuban politiikasta kenties enemmän kuin missään muualla maailmassa - Kuubassa kun kansalaisten sananvapaus on hyvin rajallista.
Dominopöytien ääressä istuu paljon entisiä poliittisia vankeja, jotka pakenivat tai karkotettiin Yhdysvaltoihin 1980-luvulla.
Yksi heistä on 77-vuotias Ignacio Cuesta, joka vannoo palaavansa Kuubaan, kun siellä aletaan kunnioittaa ihmisoikeuksia. Sitä ennen hän ei aio astua maahan jalallaankaan.
Entinen poliittinen vanki, nykyisin Miamissa asuva 77-vuotias kuubalainen Ignacio Cuesta (oik.) Miamin dominopuistossa 5. heinäkuuta 2016. Kuvan muut miehet eivät halunneet nimeään julki Castron hallinnon pelossa, mutta suostuivat kuvansa julkaisemiseen. LEHTIKUVA / MARIA ANNALALehtikuva
Diplomaattisuhteet ja reittilentoyhteys
Presidentti Barack Obama on muuttanut merkittävästi Yhdysvaltojen Kuuba-politiikkaa.
Yhdysvaltojen ja Kuuban välillä alkoi syyskuun alussa kulkea suoria reittilentoja ensimmäistä kertaa yli 50 vuoteen.
Heinäkuussa maat avasivat suurlähetystöt toistensa pääkaupungeissa. Maiden välillä ei ollut ollut diplomaattisuhteita 55 vuoteen.
Maaliskuussa Obama vieraili Kuubassa. Kyseessä oli ensimmäinen Yhdysvaltojen presidentin vierailu maassa lähes 90 vuoteen.
Yhdysvaltain Kuuballe 1960-luvun alussa julistama kauppasaarto on pääosin edelleen voimassa. Sen lopettaminen ei ole presidentin vallassa. Obama on kuitenkin onnistunut lieventämään saartoa.
– Voin mennä Kuubaan sitten kun siellä ei ole diktatuuria.
– Kuten (kuubalaisten kansallissankari) Jose Marti sanoo, tyrannien hallitsemassa maassa ei voi elää, Cuesta jatkaa.
Monien ikätovereidensa tapaan hän vastustaa Yhdysvaltojen ja Kuuban välien lähentymistä.
Presidentti Barack Obama on lieventänyt yli 50 vuotta voimassa ollutta kauppasaartoa, palauttanut maiden välille diplomaattisuhteet ja helpottanut matkustamista maiden välillä.
– Se ei ole hyvä asia. Yhdysvaltojen pitäisi tukea Kuuban oppositiota, Cuesta sanoo.
”Kauppasaarto ei ole koskaan toiminut”
Myös 58-vuotias Jorge Cuesta on dominopuiston kanta-asiakkaita. Hänkin oli Kuubassa vankina poliittisen toiminnan vuoksi.
– Minut heitettiin vankilasta suoraan laivaan ja tuotiin Yhdysvaltoihin. En saanut edes mahdollisuutta kertoa perheelleni, että jouduin lähtemään, hän kertoo.
Vaikka Kuuban nykyhallinto kohteli häntä huonosti, hän kannattaa Obaman uutta Kuuba-politiikkaa.
– Se on ainoa tapa, jolla asiat Kuubassa voivat parantua edes vähän, hän sanoo.
– Toivoisin, että Kuubasta tulisi samanlainen Yhdysvaltojen itsehallintoalue kuin Puerto Rico.
Entinen poliittinen vanki, nykyisin Miamissa asuva 58-vuotias kuubalainen Jorge Cuesta Miamin dominopuistossa 5. heinäkuuta 2016. LEHTIKUVA / MARIA ANNALALehtikuva
Kahden eri-ikäisen Cuestan näkemysero on hyvin tyypillinen.
Florida International University -yliopiston Kuuban-tutkimusinstituutin mielipidekyselyn mukaan valtaosa alle 70-vuotiaista Miamin kuubalaisista kannattaa Yhdysvaltojen ja Kuuban välisiä diplomaattisuhteita, kun taas yli 70-vuotiaista valtaosa vastustaa niitä.
Suurin osa Miamin kuubalaisista katsoo kyselyn mukaan kauppasaarron epäonnistuneen ja toivoo sen päättyvän. Ainoastaan yli 60-vuotiaiden enemmistö haluaa Yhdysvaltojen jatkavan kauppasaartoa.
Kuubalaiseen perheeseen Yhdysvalloissa syntynyt 53-vuotias Jannette Garcia toteaa, ettei kauppasaarto ole koskaan toiminut.
– Se on vain rikastuttanut Kuuban hallinnon korkeimpia virkamiehiä ja säädöksiä kiertäviä amerikkalaisyrityksiä.
Yhdysvaltoihin kaksikymppisenä muuttanut 77-vuotias Jose Fernandez puolestaan ei haluaisi Yhdysvaltojen hallinnon tekevän Kuuballe minkäänlaisia myönnytyksiä.
– Mitä Kuuba on tehnyt ansaitakseen sen?
”Haluaisin nähdä, mistä olen lähtöisin”
Uber-taksia Miamissa kuljettava 52-vuotias Rodolfo Rubini haaveilee, että matkustusrajoitusten lieventyminen saisi Kuuban avautumaan niin, että hän uskaltaisi kyläillä synnyinmaassaan.
Hänen perheensä tuli Yhdysvaltoihin poliittisina pakolaisina jo 1960-luvulla Rubinin ollessa nelivuotias. Hänellä ei ole Kuubasta omia muistikuvia, mutta hän haluaisi nähdä maan, josta hänelle on kerrottu koko hänen elämänsä ajan.
– Haluaisin kovasti nähdä matkustaa ympäri Kuubaa ja tutustua koko saareen, nähdä mistä olen lähtöisin, hän sanoo.
– Isäni mielestä on kuitenkin liian varhaista palata. Kommunistinen hallinto on pelottava.
