Kuuban kansalliskokous ilmoitti eilen jatkaneensa maan presidentin Raul Castron valtakautta huhtikuunkuun 19. päivään asti. Castron oli alun perin tarkoitus luopua vallasta helmikuussa.
Vallasta luopuminen on historiallinen, sillä Castron jälkeen maassa nousee valtaan uusi, vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen syntynyt sukupolvi, jonka on toivottu tekevän muutoksia maan järjestelmään.
Kansalliskokous perusteli päätöstään valtakauden pidentämisestä syyskuisen Irma-hurrikaanin aiheuttamilla tuhoilla. Tuhot ovat viivyttäneet uusien paikallisneuvostojen ja kansalliskokouksen valintaa. Kansalliskokouksen on määrä valita maata johtava valtioneuvosto ja uusi presidentti.
Castro vahvisti valtion mediassa, että hän siirtyy syrjään presidentin tehtävistä.
– Minulla ei ole jäljellä muuta kuin toivottaa kansalle hyvää uutta vuotta, Castro sanoi.
Castro aikoo kuitenkin pysyä Kuuban kommunistisen puolueen puheenjohtajana ja sen "ohjaavana voimana". Puolue on Kuuban ainoa sallittu ja maan todellinen vallankäyttäjä. Castron veljekset Raul ja noin vuosi sitten kuollut Fidel ovat hallinneet Kuubaa tammikuusta 1959 alkaen.
Pääehdokas uudeksi presidentiksi on 57-vuotias nykyinen varapresidentti Miguel Diaz-Canel. Hänen linjastaan Kuuban talous- tai poliittisiin muutoksiin ei ole paljoa tietoa. Hnätä on pidetty maltillisena, mutta analyytikkojen mukaan Diaz-Canel ei luultavasti paljasta aikomuksiaan ennen valintaansa, sillä hänen on ensiksi vakiinnutettava valtansa.
Talous kasvussa hurrikaanista huolimatta
Asiantuntijat ovat toivoneet Kuuban jatkavan Raul Castron aikana aloitettua talouden vapauttamista. Viime aikojen päätökset ovat kuitenkin viitanneet toiseen suuntaan. Valtio muun muassa ilmoitti taannoin, että yksityisiä liiketoimintalupia voidaan jatkossa myöntää vain yksi henkilöä kohden.
Kuuban talous on viime aikoina kärsinyt maan läheisen liittolaisen Venezuelan sekasorrosta. Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pyrkinyt peruuttamaan edeltäjänsä Barack Obaman kaudella tapahtunutta lähentymistä maiden välillä. Trump on muun muassa kieltäytynyt helpottamasta Kuuban vastaisia talouspakotteita ja matkustusrajoituksia.
Irma-hurrikaanin aiheuttamat taloudelliset tuhot olivat hallituksen arvion mukaan 13,2 miljardia pesoa. Kuuban hallitus laskee peson virallisesti samanarvoiseksi yhdysvaltain dollarin kanssa, mutta todellisuudessa valuutan arvo on paljon pienempi.
Hurrikaanista, Venezuelasta ja pakotteista huolimatta Kuuban talous on kasvusuunnassa. Talouskasvu oli viime vuonna 1,6 % ja tänä vuonna sen arvioidaan olevan noin 2%. Luvut ovat kansainvälisesti vertailtuna pieniä, mutta ne ovat maan ensimmäisiä kasvulukuja sitten 1990-luvun alun.
Kuubassa on vieraillut tänä vuonna 4,3 miljoonaa turistia, mikä on lähes viidenneksen enemmän viime vuoteen verrattuna.
Lähde Reuters