Valtakunnansyyttäjä ihmettelee lakiesitystä hallintarekisteristä: "En lähtisi hyvää korjaamaan"

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi MTV:n Uutisextrassa, että hallintarekisterin lähtökohtana on tietojen julkisuuden ja avoimuuden lisääntyminen. Hallituksessa hallintarekisteriin on suhtautunut kriittisimmin ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja sitä on vastustettu niin ikään viitaten avoimuuteen.

Mistä hallintarekisterissä on kysymys?

Valtiovarainministeriö on yhteistyössä Finanssialan keskusliiton kanssa ajanut suomalaisille mahdollisuutta hallintarekisteröintiin.

Hallintarekisteri tarkoittaa sitä, että rekisteriin merkitään arvopaperin todellisen omistajan sijasta sen hoitaja, esimerkiksi pankki.

Tällä hetkellä järjestelmä toimii niin, että suomalainen osakkeenomistaja on automaattisesti arvopaperikeskuksen, eli Euroclear Finlandin asiakas. Tiedot osakkeenomistajista saa suoraan Euroclear Finlandista. Jos hallintarekisteri astuu voimaan, tämä ketju muuttuu.

Finanssialan keskusliiton johtavan lakimiehen Tuomas Majuri kertoo, että ne pankit, jotka haluaisivat tarjota hallintarekisteritilejä Suomessa, velvoitettaisiin liittymään Patentti ja rekisterihallitukseen perustettavaan kyselyjärjestelmään.

– Kyselyjärjestelmästä tiedot saataisiin ihan muutamassa sekunnissa kaikkien kiinnostuneiden käyttöön, Majuri sanoo Huomenta Suomessa.

Hänen mukaansa digitalisaatio on jo aiheuttanut sen, että pankit luovuttavat useita tietoja viranomaisten käyttöön. Majuri painottaa, että hallintarekisterijärjestelmä on jo käytössä useissa maissa ja se helpottaisi tiedon vaihtoa maiden rajojen yli sekä avaisi kilpailua arvopaperimarkkinoilla.

"Ongelmallinen rikostorjunnan kannalta"

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pitää rikostorjunnan näkökulmasta rekisteriä ongelmallisena. Hän pitää mahdollisena, että rekisteri laskisi kynnystä rikollisiin järjestelyihin.

– Jos koetaan, että näistä asioista voidaan saada tietoa, kynnys laittomiin ja rikollisiin järjestelyihin nousee, Nissinen sanoo.

Hänen mukaansa tarve piilottaa omistajuutta voi liittyä esimerkiksi rahanpesuun. Nissisen mukaan järjestelmä tulisi myös väistämättä hidastamaan viranomaisten tiedonsaantia. 

– Minusta nykyinen järjestelmä on hyvä - läpinäkyvä ja ajantasainen. En lähtisi hyvää korjaamaan.

– Rikosvastuun näkökulmasta se voisi olla jopa vientituote.

Nissinen myös toteaa, ettei Suomella ole EU:n uuden arvopaperikeskusdirektiivin perusteella velvollisuutta lähteä muuttamaan nykyistä järjestelmää.

Tähän Majuri huomauttaa, ettei lakiesityksessä olla ajamassa koko järjestelmän muuttamista. 

– Vaan sitä, että meillä on erilaisia tilimalleja käytössä, Majuri sanoo.

Lakiesityksen on määrä valmistua hallitukselle esitettäväksi tämän syksyn aikana.

Lisääntyisikö mahdollisuus veronkiertoon?

Hallintorekisteröinnin on pelätty lisäävän mahdollisuutta veronkiertoon, sillä se pitää arvopaperin omistajan piilossa. Majurin mukaan suomalainen pankki tietää omistajat ja nämä tiedot toimitetaan verottajalle kysyttäessä.

– Suomalaisessa järjestelmässä veronkiertomahdollisuus ei siis millään tavalla lisäänny. Ulkomailla tähän ollaan saamassa tehokkaita aseita tämän ulkomaisen tietojen vaihdon kautta, joka tulee 2017 voimaan. Aikaisemmin ongelma on ollut, sitä emme kiistä.

Nissisen mukaan välijakso vuoteen 2017 saakka on epämääräinen. Hän myös pitää erikoisena sitä, että samaan aikaan kun pyritään purkamaan veroparatiisiin liittyviä tiedonkulun esteitä, niin tiedonsaantia yritetään olennaisesti rajata.