Jos tarkistelee viimeisen kymmenen vuoden pätkää, Suomi on niittänyt kovaa menestystä jääkiekon huipulla. Iso kysymys kuuluu: mitä jatkossa? Mihin Suomi-kiekko on menossa?
Kun aikakelaa rullaa 2010-luvun alusta eteenpäin, Suomen jääkiekkosaavutuksille ei voi nostaa kuin hattua.
Miesten MM-kisoissa mestaruuksia, finaalipaikkoja ja olympiakultaa. Alle 20-vuotiaissa maailmanmestaruuksia, samoin alle 18-vuotiaiden tasolla. Puhumattakaan useista suomalaispelaajista, jotka ovat nousseet johtavaan rooliin maailman kovatasoisimmassa jääkiekkoliigassa eli NHL:ssä.
Suomen kansainvälinen menestys on verhoutunut identiteettiin. Yhteistyöjääkiekkoon, josta on käytetty tuttavallista termiä ”Meidän peli”.
Koko identiteetti on rakentunut vahvasti maajoukkueen eli Leijonien kautta. Pitkäaikainen A-maajoukkueluotsi Jukka Jalonen on ollut Meidän pelin suunnannäyttäjä – ikään kuin johtava oppi-isä.
Mitä ”Meidän peli” on? Se on yhdessä hyökkäämistä ja puolustamista, missä kiekko on vallan väline. Yksilötasolla Suomen nykyinen peli-identiteetti vaatii kurinalaisuutta ja vahvaa tilanteen tunnistamiskykyä.
Meidän peli on herättänyt vuosien varrella myös voimakasta parranpärinää. Moni on mieltänyt sen hitaaksi ja passiiviseksi pelitavaksi, mikä ei kehitä pelaajia.
Kritiikki pulpahti pinnalle viime keväänä, kun Leijonat hävisi MM-puolivälieräottelunsa Kanadalle Tampereen Nokia Arenalla.
– Suomella on tietty kivijalka, millä pelataan. Mutta jos puhutaan pelisysteemistä, niin ihan varmasti Suomen maajoukkueella on edessä se, että peliä pitää ruveta nopeuttamaan, pitkän linjan NHL-pelaaja ja nykyinen Jukurit-luotsi Olli Jokinen totesi C Moren studiossa Kanadan ja Saksan finaaliottelun jälkeen.
– Uskon, että Suomi-kiekko on menossa ja on jo mennyt siihen suuntaan, että kaukalossa luistellaan enemmän ja uskalletaan antaa painetta. Niin, että tulee otteluita, missä pelaajat luistelevat enemmän etu- kuin takaperin, KooKoon päävalmentaja Olli Salo sanoo MTV Urheilulle.
– Se on kiistaton tosiasia, että kansainvälinen jääkiekko on nopeutunut entisestään. Silloin yhdessä tekemiseltä ja viisikon reagointinopeudelta kysytään vain enemmän ja enemmän. Peli on menossa siihen suuntaan, että pitää pystyä pelaamaan todella nopeasti, mutta samaan aikaan niin, että sattuman osuus jäisi mahdollisimman pieneksi, TPS:n päävalmentaja Tommi Miettinen pohtii.
– Jos katsoo esimerkiksi nuorisomaajoukkueita, alle 16-, 17-, 18- ja alle 20-vuotiaita, niin kyllä me tempossa jäämme jälkeen. Ihan ennakoinnissa, havainnoinnissa, päätöksen teossa, reagoinnissa ja luistelussa. Perässä ollaan, Ilveksen luotsi, Leijonien tuleva päävalmentaja Antti Pennanen myöntää.
– Toivon, että suomalainen jääkiekko uskaltaisi ottaa sellaisia askeleita, missä peliä nopeutettaisiin valintojen kautta. Niin, että peli ei pysähtyisi niin paljoa, mitä se on nyt tehnyt. On selvää, että niin lätkässä kuin esimerkiksi koripallossa on edelleen rytmejä, missä peliä pitää välillä hidastaa, jotta voi mennä taas miljoonaa. Se on hyvä, että sitä on suomalaisessa jääkiekkoilussa. Uskon silti, että Liigassa mennään yhä enemmän siihen suuntaan, että peli nopeutuu valintojen suhteen. Niin, että pelaajat tekevät suhteessa vähemmän passiivisia puolustusvalintoja – ihan ensimmäisinä ratkaisuinaan, Pelicansin päävalmentaja Tommi Niemelä niputtaa.
Nämä huomiot ja näkemykset ovat peräisin alkusyksystä – SM-liigakauden alta. Silloin ei vielä tiedetty tarkalleen sitä, että mihin suuntaan iso kuva on menossa.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Tommi Miettinen ja Tommi Niemelä kättelyssä viime kevään puolivälieräsarjan jälkeen.Tomi Natri /All Over Press
Miten ”nopeuttaminen” on näkynyt SM-liigassa?
– Olennainen kysymys on se, että mennäänkö koko ajan tiiviinä viisikkona, missä kaikki pelaajat ovat lähellä toisiaan. Vai tuleeko sinne repiviä pelaajia, jotka pyrkivät hajottamaan vastustajan viisikkoa. Uskon, että noita vivahteita tullaan näkemään entistä enemmän, KooKoon päävalmentaja Olli Salo ennusti.
Salo tiesi, mistä hän puhui. Yhä useampi liigajoukkue on tavoitellut nopeilla pystysuunnan avauksilla Salon mainitsemia repiviä pelaajia. Kaikissa tapauksissa pelin nopeutus ei ole kuitenkaan onnistunut aivan toivotulla tavalla.
Koska vastassa on ollut pitkän ajan identiteettipohja.
Suomen kansainvälisen menestyksen kulminaatiopiste on liittynyt vahvaan puolustamiseen.
– Eivät ne niin sanotut ”Meidän pelin” lainalaisuudet ole minnekään kadonneet. Edelleen kaukalossa tarvitaan erilaisia rytmejä, TPS-päävalmentaja Miettinen muistuttaa.
– Liigan kamppailuvaade on kovalla tasolla. Sitä varten oikeat valinnat ovat äärimmäisen tärkeässä asemassa. Eli se, että kuka ehtii ensin kiekoille, miten tuetaan kiekollista pelaajaa ja niin edelleen. Rytmittäminen on edelleen tärkeässä asemassa. Sen avulla saadaan otetta pelistä ja sillä pystytään myös viemään vastustajalta momentumia pois. Ei ole vain yhtä tai kahta asiaa, mitkä korostuvat SM-liigassa, HIFK:n päävalmentaja Ville Peltonen listaa.
Pienet ja isommat yksityiskohdat
Lahden Pelicans oli SM-liigan viime kauden sensaatiojoukkue. Pelicans ylsi sangen nimettömällä ja kokemattomalla joukkueella aina finaaleihin asti.
Pelicansin päävalmentaja Tommi Niemelä palaa mielellään viime maalis-huhtikuun taitteeseen. Pelicans kohtasi tuolloin puolivälieräsarjassa KalPan. Maallikko voisi ajatella, että vastakkain oli kaksi Liigan keskikastin joukkuetta, jotka taistelivat mitalipeleihin pääsystä.
– Jos jengi ei ole katsonut sitä puolivälieräsarjaa, niin kannattaa katsoa. Se vaatimustaso, mikä jäänpinnasta näkyi, oli ihan käsittämätöntä. Olin itsekin, että vau – tällaista lätkä voi olla. Olen kelannut ne pelit monta kertaa läpi. Silloin molemmat joukkueet tekivät todella rohkeita valintoja ja esiin nousi muun muassa jatkopainepeli. Tultiin tilanteeseen, missä vastustajaa ei päästetty missään tilanteessa paineesta pois, Niemelä muistelee.
Niemelä puhuu jalkapallosta tutusta ”gegenpressingistä”, mikä vaatii sitä toteuttavalta joukkueelta ääretöntä sitoutumista, armotonta jalkatyötä ja systemaattista tilantäyttöä. Pelicansin kohdalla aihe ei ole noussut syksyn aikana ihailun kohteeksi, koska Pelicansin peli on hakenut vielä pahasti itseään.
Niemelä puhuu aiheesta, koska hän yrittää luoda ja löytää kilpailuetua omalle joukkueelleen. Tähän on pyrittävä, koska Liigassa realiteetit nostavat arjen vaatimustason korkealle.
SM-liigaa pidetään yleisesti hyvin taktisena sarjana.
– Se tulee siitä, että kaikki kentällä olevat pelaajat tietävät, että mitä heidän pitää tehdä, ja se taas johtaa siihen, että viidellä viittä vastaan -pelissä on vaikea luoda paikkoja. Jos puhutaan taktisuudesta, näen niin, että meillä on siinä vielä aika paljon tekemistä. Ihan kaikissa aloituskuvioissa ja pelin pienissä asioissa. Tuota osaamista meiltä jopa hieman puuttuu Suomessa, KooKoon päävalmentaja Olli Salo jakaa esimerkin.
Ilveksen päävalmentaja Antti Pennanen hakee oman esimerkkinsä, kun hän puhuu pelin painotusalueista.
– Se on ratkaisevassa asemassa, että miten suhtautuu tilaan ja aikaan. Jos miettii esimerkiksi niitä keskusteluja, mitä on tullut käytyä NHL-valmentajien ja NHL-leireillä olleiden henkilöiden kanssa, niin siellä korostuu se, että mitä laitojen lähellä tehdään. Kiekko on Liigassakin lähes 40 prosenttia peleistä siellä. Muutenkin on mielenkiintoista nähdä, että mitä hyökkäysalueen pelaamiselle tapahtuu seuraavien vuosien aikana. Uskon vahvasti, että sinne luodaan uusia nyansseja ja vivahteita. Esimerkiksi tietty pelipaikattomuus korostuu. Sitä näkee jo tietyiltä NHL-joukkueilta, Pennanen perkaa.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Miten Leijonat pelaa jatkossa? Mistä Suomi kaivaa kilpailuetua kansainvälisellä tasolla?/All Over Press
Suomi-kiekon tulevaisuuden kannalta isoin huoli kohdistuu junioriputkeen. Pystyykö Suomi tuottamaan myös jatkossa sellaisia pelaajia, jotka nousevat johtavaan asemaan aivan maailman huipulla? Ja ennen kaikkea: mitä heidän takanaan tapahtuu? SM-liiga tiedotti aiemmin, että jatkossa sarjassa saattaa pelata jopa 16 joukkuetta. Miten tähän pystytään vastaamaan?
Itse SM-liigan suhteen HIFK:n päävalmentaja Ville Peltonen ei ole lainkaan huolissaan.
– Liiga on haastava sarja ja hyvä niin. Pelaajat pystyvät kehittymään täällä, Peltonen näkee.
– Liiga ei ole mikään kokeilu- ja testaussarja, vaan siinä pitää pystyä voittamaan ja pärjäämään, vielä tällä kaudella Ilvestä valmentava Pennanen nyökyttelee päätään.
Pennanen on avainasemassa, kun puhutaan Suomi-kiekon tulevista suunnista. Hän korvaa Jukka Jalosen Leijonien päävalmentajana ensi kevään MM-kisojen jälkeen.
– Koen, että oikeanlainen rohkeus ja innovatiivisuus ovat sellaisia asioita, joiden perässä haluan olla. Samalla täytyy pitää huolta siitä, että tietyt rakenteet ja tietyt rytmit pysyvät arjessa mukana ja että ne toteutuvat jäällä. Sellaiset, mitkä eivät poistu ikinä pallopeleistä. Silti: jotain uutta haluaa myös tuoda tekemiseen mukaan. Jos se ei kaikille maistu, niin ei se mua haittaa, Pennanen ilmoittaa.
