Valkovenäläinen oppositiopoliitikko Frantsishak Vjatshorka vaatii EU:lta nykyistä tiukempia pakotteita ja ihmettelee ulkoministeri Pekka Haaviston tapaamista maan ulkoministerin kanssa. Pidätyksistä, maanpaosta ja ystävänsä kaappauksesta selvinnyt Vjatshorka on yhä toiveikas maansa tulevaisuuden suhteen.
Liettuan Vilnassa sijaitseva harmaa toimistorakennus ei juuri erotu muiden joukosta. Ohikulkijan voisi olla vaikea kuvitella, että tästä tavallisen tylsästä toimistorakennuksesta käsin yritetään johtaa Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi kuvatun Valko-Venäjän hallinnon kaatamista.
Vilnasta on kuitenkin tullut kuluneen vuoden aikana yksi Valko-Venäjän opposition keskeisistä toimipaikoista.
Sieltä käsin toimii myös Frantsishak Vjatshorka, 33, yksi Valko-Venäjän näkyvistä oppositiohahmoista. Entinen toimittaja ja aktivisti Vjatshorka on nykyisin maan oppositiojohtajan Svjatlana Tsihanouskajan korkein neuvonantaja. Tsihanouskajaa pidetään yli vuosi sitten järjestettyjen presidentinvaalien tosiasiallisena voittajana.
Vjatshorka kertoo, että yli vuosi sitten käynnistynyt tapahtumaketju oli myös hänelle yllätys. Vilpilliset presidentinvaalit viime vuoden elokuussa laukaisivat ison kansanliikkeen, jossa vaadittiin maata vuosia itsevaltaisesti johtaneen Aljaksandr Lukashenkan eroa.
– En minä eikä Tsihanouskaja osannut kumpikaan odottaa sitä, hän sanoo.Vjatshorka itse pakeni maasta viime vuoden kesällä hieman ennen varsinaisia vaaleja, kun monia Lukashenkaan kriittisesti suhtautuneita bloggareita alettiin pidättää.
– Ennen lähtöäni maasta asuin vastapäätä KGB:n (Valko-Venäjän tiedustelupalvelu) rakennusta. Seurasin siis ikkunasta ihmisiä, jotka yrittivät rajoittaa toimintaamme. Eniten minua järkytti, että KGB:ssä työskenteli myös nuoria hipstereitä, ei pelkkiä Neuvostoliittoa haikailevia vanhoja miehiä, hän sanoo ja nauraa.
3:55
"Hallinto käytti Haaviston tapaamista oman asemansa pönkittämiseen"
Valko-Venäjän ja sen itsevaltaisen johtajan Lukashenkan tempaukset ovat nostaneet hiukset pystyyn monilla johtajilla ympäri Eurooppaa. Uusimpana kriisin ovat aiheuttaneet Valko-Venäjän toimet Puolan rajalla, jonne Valko-Venäjän uskotaan systemaattisesti houkutelleen ihmisiä valheellisilla lupauksilla Eurooppaan pääsystä.
Vjatshorkan mukaan siirtolaiskriisi on paitsi Lukashenkan keino kostaa EU:n sanktioita Valko-Venäjälle myös keino pysyä relevanttina toimijana kansainvälisessä politiikassa.
– Hän rakastaa huomiota ja näin hän pysyy kansainvälisen median keskipisteenä, Vjatshorka sanoo.
EU on jälleen asettanut Valko-Venäjälle lisää pakotteita, joista uusimmat kohdistuvat muun muassa lentoyhtiöihin. Aiemmin pakotteita on asetettu muun muassa öljynjalostuksen vientituotteille.
Valko-Venäjän oppositio on kuitenkin nähnyt niissä säännöllisesti monia aukkoja, jotka auttavat Lukashenkaa jatkamaan toimintaansa, kertoo muun muassa Guardian.
Myös osa asiantuntijoista on sanonut, että esimerkiksi kaliumkloridin eli potaskan ostoa, tuontia tai siirtoa Valko-Venäjältä on todellisuudessa rajoitettu vain osittain, kuten myös öljytuotteiden.
Myös Vjatshorkan mukaan pakotteiden pitäisi olla entistä paremmin kohdennettuja ja entistä tiukempia.
– Pakotteiden pitäisi kohdistua energia- ja finanssisektorille tiukemmin eikä jättää porsaanreikiä niiden kiertämiseen. Valko-Venäjän talousjärjestelmä on hyvin yksinkertainen, sillä kaikki keskeiset sektorit johtavat Lukashenkaan. Jos asetat pakotteen jollekin sektorille, tiedät sen kuuluvan Lukashenkalle ja siten vaikuttavan tähän, hän avaa.
Hän kertoo myös, että oppositio tarvitsisi niin teknistä kuin rahallista tukea esimerkiksi omien mediakanavien pyörittämiseen. Lisäksi Lukashenka tulisi eristää kansainvälisestä yhteisöstä.
– Olimme hyvin huolissamme, kun esimerkiksi Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tapasi Valko-Venäjän ulkoministerin Uladzimir Makein. Olimme hämmentyneitä. Tarkoittaako tämä sitä, että Suomi tunnustaa Valko-Venäjän nykyisen johdon, Vjatshorka kysyy.
Haavisto tapasi Makein YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa Yhdysvalloissa. Haavisto kertoi syyskuussa Helsingin Sanomille, että hän piti kokousta hyvänä tapana päivittää kuulumisia ja viedä tapaamisesta myös tietoa eteenpäin EU:n ulkoministereille. Hän kertoi myös ottaneensa Makein kanssa esiin Valko-Venäjän opposition halun vuoropuheluun maan hallinnon kanssa.
Vjatshorka sanoo ihmetelleensä, antoiko tapaaminen jotain uutta olennaista tietoa Suomen johdolle.
– Valko-Venäjän hallitus taas oli iloinen tapaamisesta ja käytti sitä oman asemansa pönkittämiseen.
Maan itsenäisyys huolettaa
Valko-Venäjän oppositioliikkeellä ei ole tekemistä Venäjän kanssa, sillä liike pyrkii ennen kaikkea irti Lukashenkasta. Sitä liike on pyrkinyt myös omassa viestinnässään aktiivisesti alleviivaamaan.
Silti Vjatshorkalta on pakko kysyä etenkin Ukrainan vuoden 2013 tapahtumien jälkeen, miten hän uskoo Venäjän reagoivan, jos Valko-Venäjällä toimisikin yllättäen demokraattisesti valittu ja johdettu hallitus.
Vjatshorkan mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei todellisuudessa tule toimeen Lukashenkan kanssa. Myös monet asiantuntijat ovat esittäneet saman arvion.
Vjatshorkan mukaan Putin pikemminkin sietää Lukashenkaa, koska parempaa vaihtoehtoa ei ole. Samaa voi sanoa Lukashenkasta, joka tekee yhteistyötä Putinin kanssa tasan niin kauan, kun se auttaa häntä pysymään vallassa, Vjatshorka sanoo.
– Putin voisi kyllä nähdä Valko-Venäjän johdossa jonkun muunkin, mutta hän ei halua sitä vallankumouksen tai demokraattisten vaalien kautta. Hän haluaa pitää huolta Venäjän intresseistä maassa eikä hän halua naapuriinsa esimerkkiä onnistuneesta demokraattisesta vallankumouksesta.Vjatshorka myöntää, että tilanne ei ole helppo.
– Pelkään, että tämä poliittinen kriisi maassamme voi luoda uhkia itsenäisyydellemme. Siksi haluan painottaa, että minkään maan ei tulisi hyväksyä toimia, jotka uhkaavat vahingoittaa Valko-Venäjän itsemääräämisoikeutta.
Näin voisi käydä, jos Lukashenka yrittää myydä Valko-Venäjän valtion omaisuutta tai hän allekirjoittaa sopimuksia, jotka voisivat uhata itsenäisyyttä.
Lue myös: Tutkija: Valko-Venäjän johto on "hysteerisessä" tilassa
Poliisin pidätys ensi kerran jo teini-ikäisenä
Vjatshorka itse on omistanut oikeastaan koko elämänsä Lukashenkan vastaiselle taistelulle. Hänen isänsä Vintsuk Vjatshorka toimi aiemmin Valko-Venäjän sittemmin hajonneen oppositiopuoleen BPF:n johtajana, joka oli keskeisessä roolissa Valko-Venäjän itsenäistyessä Neuvostoliitosta. Puolue oli myös jo Lukashenkan vallan alkuvuosina itsevaltaisen johtajan keskeinen vastustaja.
– Oikeastaan minulla ei ollut perhetaustani vuoksi muita vaihtoehtoja kuin lähteä mukaan politiikkaan, Vjatshorka sanoo.
Hinta on ollut kova. Vjatshorka pidätettiin ensimmäisen kerran hänen ollessaan vasta 13-vuotias. 16-vuotiaana hän joutui jo useamman kerran poliisin pahoinpitelemäksi. Vankilassakin hän on istunut muutamaan otteeseen.
– Vietin myös puolitoista vuotta armeijassa, joka oli myös eräänlainen rangaistus.
Armeijassa hänet eristettiin eikä hänen annettu nukkua. Lisäksi hän joutui tekemään monia ikäviä työtehtäviä. Armeija-ajoista on laadittu myös Vjatshorkan elämään perustuva Netflix-elokuva Viva Belarus.
– Armeijan tavoitteena oli rikkoa minut. Olen kokenut lähes kaiken sen sorron, mitä Valko-Venäjällä voi kokea, mutta jälkikäteen katsottuna se kaikki, etenkin armeija, auttoi minua ymmärtämään, miten järjestelmä maassa toimii.
– He haluavat saada sinut tuntemaan, että sinut on hylätty ja olet yksin. Sitä samaa Lukashenka yrittää nyt tehdä omille kansalaisilleen. Hän yrittää luoda mielikuvan, että länsi ja EU ovat unohtaneet valkovenäläiset ja että he tulevat kärsimään, jos Lukashenka kaatuu.
Vjatshorka itse kertoo selvinneensä kirjeillä, joita hän vankilaan sai. Ne olivat ainoa sallittu yhteydenpidon muoto.
– Kannustan ihmisiä kirjoittamaan kirjeitä poliittisille vangeille. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä.
Pelkoa Ryanairilta lennolta kaapatun ystävän puolesta
Vaikka Vjatshorka on nyt Vilnassa, hän ei koe olevansa täysin turvassa nytkään. Vjatshorkaa on muun muassa seurattu hänen kotiinsa.
Turvattomuuteen on vaikuttanut muun muassa se, mitä hänen ystävälleen Raman Pratasevitshille tapahtui. Pratasevitsh joutui keväällä koko maailman huomion kohteeksi sen jälkeen, kun Valko-Venäjä pakotti häntä ja hänen tyttöystäväänsä kuljettaneen, Liettuaan matkalla olleen Ryanairin lentokoneen laskeutumaan Valko-Venäjälle. Siellä viranomaiset pidättivät Pratasevitshin.
Vjatshorka kertoo tavanneensa ystävänsä vain hetki ennen tämän kohtalokasta lentoa Ateenasta. Kun hän oli kuullut, että kone oli ohjattu Valko-Venäjälle, hän arvasi heti, mitä oli tapahtunut.
– Raman kertoi, että häntä oli seurattu lentokentällä. Pelkäsin todella, että hän kuolee. Etenkin, kun emme kuulleet hänestä tapahtumien jälkeen hetkeen mitään, Vjatshorka sanoo.
Jonkin aikaa kaappauksen jälkeen Pratasevitshista ilmestyi videoita, joissa hän muun muassa ylisti Lukashenkaa. Hän oli videolla pahoinpidelty ja itkuinen. Vjatshorka pitää selvänä, että hänen ystävänsä oli pakotettu sanomaan videolla sanomansa asiat.
Nyt Pratasevitsh on kotiarestissa. Vjatshorkan mukaan tämä osoittaa, että Valko-Venäjä onnistui hyödyntämään tätä haluamallaan tavalla.
"Näen valoa tunnelin päässä"
Suuret protestit ovat nyt hiipuneet Valko-Venäjällä. Vjatshorkan mukaan protestoinnista on tehty lähes mahdotonta ja vapaa media on ajettu vielä aiempaakin ahtaammalle. Kapinointi kuitenkin jatkuu.
– Valtaosa ihmisistä ei uskalla lähteä ulos kodeistaan, koska protestointi voisi johtaa välittömään pidätykseen, mutta he jatkavat protestointia muuten, esimerkiksi sosiaalisen median ja internetin kautta. Kapinoinnin muoto on muuttunut, mutta se ei ole päättynyt.
Huolimatta kuluneen vuoden synkistä tapahtumista Valko-Venäjällä, Vjatshorka kertoo olevansa toiveikas maan tulevaisuudesta. Nyt oppositiolla on sentään selkeä johtohahmo, kansa yhdistynyt ja kapinan henki sytytetty vuosien hiljaisuuden jälkeen.
– Näen valoa tunnelin päässä. Tämä on ollut isäni ja perheeni unelma. Olen iloinen nähdessäni tämän unelman tulevan todeksi.
Nyt hän mainitsee inspiraatiokseen oman pomonsa Tsihanouskajan: naisen, joka ei edes aluksi halunnut lähteä mukaan politiikkaan, vaan nousi opposition johtohahmoksi sen jälkeen, kun hänen presidentinvaaleihin ehdolle pyrkinyt aviomiehensä pidätettiin.
– Tsihanouskaja on sellainen johtaja, jota Valko-Venäjä tarvitsee. Minusta tuntuu, että vallankumouksen käynnistyminen kesti, koska meiltä puuttui aiemmin selkeä johtaja. Huvittavinta on se, että hän ei halua olla poliitikko tai huomion keskipiste. Hän on sellainen kuin valtaosa valkovenäläisistä: rauhallinen, vaatimaton, hiljainen. Siksi hänestä pidetään, Vjatshorka kuvaa pomoaan.
– Tämä myös hämmentää suuresti Lukashenkan ja Putinin kaltaisia johtajia, jotka ovat tottuneet täysin erilaisiin, neuvostohenkisiin johtajiin, hän sanoo.