Kouluissa toivotaan, että jokakeväinen arpominen Suvivirren kohtalosta on nyt ratkaistu. Tähän suuntaan viittaa ainakin eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus, jonka mukaan koulun perinteisiin juhliin voi sisältyä uskonnollista alkuperää olevia traditioita.
Pohjanmaalla Reisjärven Niemenkartanon koulussa kirkkoon kuuluu käytännössä sata prosenttia koululaisista, ja yhtä moni osallistuu lukuvuoden päättävään jumalanpalvelukseen.
Silloin kun koulussa on ollut kirkkoon kuulumattomia, asiat on puhuttu vanhempien kanssa ja ohjelmaa mietitty sen mukaan. Rehtori Jarmo Viljamäen mukaan järjestelyt ovat käytännössä olleet mutkattomia.
-Me kunnioitamme aina vanhempien ilmoitusta siitä, jos heidän lapsensa ei osallistu.
Aleksis Kiven koulussa Helsingissä tilanne on aivan toinen, sillä kirkkoon kuuluvia on vain puolet. Hieman useampi osallistuu uskonnonopetukseen, mutta vastaavasti 40 prosenttia oppilaista käy joko elämänkatsomustiedon tunneilla tai ortodoksi- tai islaminuskonnon opetuksessa. Suvivirsi veisataan joka kevät, ja osa oppilaista käy kirkossakin.
-Meillä on ollut hyvä yhteistyö huoltajien ja oppilaiden kanssa, ja tämä oikeastaan menee aika huomaamattomasti, rehtori Eero Herajärvi sanoo.
Aamunavaukset arveluttavat
Arjessa kouluilta odotetaan lisää huomaavaisuutta.
Perustuslakivaliokunnan mukaan uskonnollista aineistoa sisältävät aamunavaukset tai ohjatut ruokarukoukset ovat ongelmallisia.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) pitäisi jopa parempana, että uskonnollisia tilaisuuksia tai hetkiä järjestettäisiin vain poikkeustapauksessa, koska mielekästä korvaavaa tekemistä voi olla hankala keksiä.
Uskontoa sisältävistä tapahtumista pitäisi valiokunnan mukaan aina kertoa etukäteen.
Opetushallituksessa valmistaudutaan tekemään koulujen ohjeistukseen ainakin pieniä päivityksiä.
Hallintojohtaja Matti Lahtinen arvioi tuoreeltaan, että koulujen nykyiseen ohjeistukseen tarvitaan lähinnä teknisiä muutoksia ja erilaisia sanamuotoja.