Käräjäoikeus on tuominnut naisen, joka teki kuopiolaisessa vanhainkodissa sairaanhoitajan töitä ilman pätevyyttä. Nainen oli aiemmin opiskellut sairaanhoitajan ammattia, mutta hänen opintonsa olivat jääneet kesken.
Keski-ikäinen nainen oli tuomion mukaan aiemmin suorittanut hyväksytysti lähihoitajatutkinnon ja ryhtynyt sen jälkeen opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Syystä tai toisesta opinnot olivat kuitenkin jääneet kesken ja naisen opinto-oikeus oli päättynyt.
Tämän jälkeen nainen oli ollut Kuopiossa sijaitsevassa vanhainkodissa kokoaikaisena sairaanhoitajan sijaisena yli vuoden ajan loppuvuodesta 2017 alkaen.
Syyttäjä vaati naiselle rangaistusta luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta.
Tuomion perusteella oikeudessa puhuttiin muun muassa sairaanhoitajan sijaisuuksiin liittyvistä vaatimuksista.
Jos naisella olisi ollut vielä voimassa oleva opinto-oikeus, olisi hän periaatteessa voinut työskennellä sijaisena, mikäli hänellä olisi ollut tarpeeksi opintopisteitä suoritettuna. Nyt opinto-oikeutta ei kuitenkaan ollut, ja opintopisteitäkin oli juuri alle vaaditun rajan. Rajana on kaksi kolmasosaa tutkintoon vaadituista 210 opintopisteestä, eli 140 pistettä.
Lue myös: Valehoitaja työskenteli yli viisi vuotta ilman pätevyyttä – hovioikeuden mukaan hänelle kuului maksaa palkkaa tehdystä työstä
Nainen kiisti rikoksen
Nainen itse kiisti rikossyytteen. Puolustuksensa mukaan hän oli toiminut sairaanhoitajana pomonsa pyynnöstä, ja naisen mukaan tämä oli ollut myös tietoinen siitä, että hän ei ollut valmistunut sairaanhoitajaksi.
Nainen vetosi siihen, ettei hän ollut tiennyt, että sairaanhoitajan sijaisuuksien tekeminen edellyttää voimassa olevaa opinto-oikeutta. Hän ei myöskään kertomansa mukaan pitänyt itseään sairaanhoitajana, eikä ollut käyttänyt kyseistä ammattinimikettä työssään.
Oikeudessa ääneen pääsi myös naisen esihenkilö. Hän ei kuitenkaan ollut sama ihminen, joka oli sopinut naisen kanssa sijaisuudesta. Esihenkilö kertoi kuulleensa naisen taustasta sen, että tämä oli sairaanhoitajaopiskelija, taitava ja tehnyt sijaisuuksia aiemminkin. Hänen mukaansa sijaisuudesta naisen kanssa sopinut henkilö oli kertonut, että naisen ”opintopisteet olivat kunnossa”.
Tätä sijaisuudesta sopinutta henkilöä ei tuomion perusteella oikeudessa kuultu. Tuomiosta ei selviä, oliko naisen pätevyyttä tai opintotodistuksia pyritty selvittämään – tai jos oli, miten.
Oikeudessa kuultu esihenkilö ei muistanut, oliko hän itse nähnyt naisen opintosuorituksista todistuksia. Opinto-oikeuden voimassaolostakaan ei ollut keskusteltu, mutta esihenkilö oli kertomansa mukaan puhunut naisen kanssa useampaan otteeseen ja kehottanut naista suorittamaan opintonsa loppuun.
Sakkoja 805 euroa
Johtopäätöksissään käräjäoikeus totesi, että nainen oli jättänyt toimittamatta häneltä pyydettyjä selvityksiä opinnoistaan, ja että tähän nähden oli epäuskottavaa, ettei hän olisi tiennyt, että sairaanhoitajan sijaisuuksia tekevältä henkilöltä edellytetään opinto-oikeuden voimassaoloa. Tuomiosta ei kuitenkaan käy ilmi, mihin selvityspyyntöihin oikeus viittaa.
Joka tapauksessa naisen olisi käräjäoikeuden mukaan tullut olla itse tietoinen sijaisuuteen liittyvistä vaatimuksista riippumatta siitä, mikä käsitys hänen esihenkilöillään asiasta on ollut.
Ja vaikka nainen olisi erehtynyt lain sisällöstä, se ei olisi käräjäoikeuden mukaan vapauttanut häntä rikosvastuusta.
Rangaistukseksi luvattoman terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta nainen tuomittiin 35 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Maksettavaa sakoista jää naiselle 805 euroa.
Rangaistusta määrätessään oikeus huomioi, että naisen ei ole edes väitetty aiheuttaneen palvelukeskuksen asukkaille vaaraa työskennellessään sairaanhoitajana. Naiselta ei myöskään vaadittu oikeudessa minkäänlaisia vahingonkorvauksia.
Pohjois-Savon käräjäoikeus ratkaisi asian viime viikolla. Tuomio ei ole lainvoimainen, eli siihen voi yrittää hakea muutosta hovioikeudesta.