Kun Suvi Saukkoriipi sairastui munuaisten vajaatoimintaan, hän sai elämäänsä vuosikausien pelon ja epävarmuuden, mutta myös uuden ystävän – Kirsin. Vertaistuen merkitys vakavasti sairaalle voi olla suuri.
Suvi Saukkoriipillä todettiin munuaisten vajaatoiminta runsaat kymmenen vuotta sitten.
– Se oli aika iso sokki. Olin elänyt tosi terveellisesti, en tupakoinut tai juonut alkoholia, Suvi kertoi Huomenta Suomessa.
Toinen sokki tuli kolme vuotta myöhemmin, kun vasta 30 vuotta täyttäneelle Suville ilmoitettiin, että sairaus oli edennyt siihen tilaan, että hän joutuisi dialyysihoitoon.
– Rupesin ihan suoraan itkemään. Se oli ihan kauhea järkytys.
Hoitaja kehotti Suvia etsimään vertaistukea. Munuais- ja maksaliiton kautta Suvi sai Kirsi Rajasuon puhelinnumeron.
– Vaikka Suvi oli ihan pois tolaltaan silloin, siellä kuitenkin tuli se persoona heti esille. Koin sellaista hengenheimolaisuutta ja tiesin heti, mistä hän puhuu. Jotenkin meidän oli vaan helppo kommunikoida, Kirsi kertoo.
”Ei tiedä, selviääkö edes hengissä”
Suvin dialyysihoitoa jatkui kolme vuotta.
– Se oli tosi pelottavaa ja ahdistavaa. Joka vuosi olo huononee eikä tiedä, selviääkö edes hengissä, Suvi kuvailee.