Vajaa neljännes luottaa poliitikkojen puheisiin, selviää kyselystä – suomalaiset silti aktiivisia politiikan seuraajia

1:49
Uutisvideo: Suomalaiset luottavat ammateista eniten palomiehiin.

Suomalaisten koronakeväällä osoittama poikkeuksellinen luottamus poliitikkoja kohtaan karisi syksyyn mennessä, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) teettämänsä kyselyn pohjalta.

Lokakuussa vajaa neljännes suomalaisista piti poliitikkojen kansalaisille antamaa tietoa luotettavana, kun keväällä samoin arvioi joka toinen vastaaja.

Eva selvitytti asiaa osana Arvo- ja asennetutkimustaan. Luottamusta poliitikkojen kertomaa tietoa kohtaan ei ole kysytty vastaajilta yli 35 vuoteen, joten tiedossa ei ole, miten kansalaiset suhtautuivat väitteeseen ennen koronakriisiä.

Tutkimuksessa on kuitenkin selvitetty muita väitteitä puolueisiin ja poliitikkoihin liittyen, ja nämä käsitykset ovat synkistyneet keväältä kohti aiempaa tasoa.

– Suomalaisten näkemys politiikasta ja puolueista on ollut aika kriittinen, kyyninen ja ehkä jopa negatiivinen niin kauan kuin olemme asiaa kysyneet eli vuodesta 1984 lähtien, Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen arvioi STT:lle.

Kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisten ihmisten ongelmista, kun keväällä samaa mieltä oli puolet vastaajista. Koko 2010-luvun ajan väitteen allekirjoitti 75–80 prosenttia.

Luottamus yhä normaalia korkeampaa

Myös kansalaisten luottamus Suomen demokratian toimivuuteen ja puolueiden ajamien asioiden kokeminen itselle tärkeiksi notkahtivat, vaikka ne ovat yhä korkeammalla kuin 2010-luvun trendin aikana. Metelisen mukaan lopullinen vastaus siitä, onko muutos pysyvä, odottaa vielä tulevia kyselyitä.

– Politiikan pitkän aikavälin seurantaväittämissä näkyy edelleen normaalioloja positiivisempi luottamus puolueisiin ja poliitikoihin, hän sanoo.

Tyytymättömyydestä huolimatta lähes 70 prosenttia kertoi kyselyssä olevansa kiinnostunut politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti.

Lokakuussa tehdyn kyselyn toteuttivat Taloustutkimus ja Yhdyskuntatutkimus. Siihen vastasi runsaat 2 000 suomalaista, ja tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja